Politico: Yhdysvaltain Suomen-lähettiläältä rohkea arvio – Näin pian Suomesta tulee Naton jäsen
Suomesta ja Ruotsista tulee puolustusliitto Naton virallisia jäseniä jouluun mennessä, Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey ennustaa.
Tällä hetkellä Nato-maista Turkki, Unkari ja Slovakia eivät ole vielä ratifioineet kansallisissa parlamenteissaan uusia pohjoisia liittolaisiaan.
Slovakia on aloittanut hakemusten käsittelyn tänään tiistaina, mutta Turkin ja Unkarin kannanotot ovat aiheuttaneet huolta prosessin pitkittymisestä.
Politicon mukaan yleinen käsitys on, että Turkki ja Unkari eivät ratifioisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä ennen ensi vuotta.
Mediaa viime torstaina tavannut Hickey on kuitenkin optimistisemmalla kannalla. Hän kertoo tavanneensa Unkarin Suomen-suurlähettilään, jonka mukaan Budapest tekisi päätöksensä melko nopealla aikataululla.
Lisäksi Hickey ei usko, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan haluaa jäädä yksin jarruttamaan Naton laajenemista.
Suurlähettilään mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin määräämä ”osittain liikekannallepano” lisäsi ennestään tarvetta toimia viivyttelemättä.
– Tämä (ratifiointi) on saatava tehtyä. Meidän on vakautettava tämä tilanne.
Hickey arvioi German Marshall Fund -ajatushautomon tilaisuudessa, että Suomessa Turkin temppuilu tuntui samalta kuin ”saada nyrkistä kasvoihin”. Hän kuitenkin korosti, etteivät töyssyt ole vähentäneet Suomen intoa liittyä Natoon tai saaneet Washingtonia uusiin aatoksiin.
Lisäksi suurlähettiläs ylisti Suomen valmiutta liittyä Naton jäseneksi.
– He näkevät asian niin, että he aikovat puolustaa itsensä lisäksi muitakin.
Valtiotieteen tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta arvioi Suomenmaalle viime viikolla, että Slovakia ja Unkari ratifioivat Nato-jäsenyydet ”viikkojen sisällä”.
Särkkä kuitenkin varoitti, että Turkki voi vielä vedota viime kesänä allekirjoitettuun yhteisymmärryspöytäkirjaan ja vaatia hakijamailta konkreettisia toimia ehtona Nato-jäsenyyksien ratifioinnille.
Turkki on toistuvasti vaatinut Suomelta ja Ruotsilta terrorismin vastaisia toimia. Ruotsia presidentti Erdogan on kutsunut jopa ”suoranaiseksi terrorismin kehdoksi”, kun Suomella tilanne on kuulemma ”paremmin hallinnassa”.
Ankaran ratifiointivitkuttelun perimmäisistä syistä on esitetty monia arvioita. Turkin katsotaan muun muassa haluavan vaikeuttaa kurdiaktivistien toimintaa Ruotsissa. Lisäksi Turkki toivoo Yhdysvalloilta myönnytyksiä asekaupoissa ja haluaa saada liittolaisiltaan tukea ja hyväksyntää operaatioille lähialueillaan.
Turkissa järjestetään parlamenttivaalit ensi vuoden kesäkuussa.
Syvissä talousvaikeuksissa kärvistelevää maata johtava Erdogan halunnee esiintyä vahvana johtajana ulkopolitiikassa, jotta äänestäjien huomio kiinnittyisi muuhunkin kuin sisäpolitiikkaan.