Tämä on Suomen Nato-ratifioinnin tilanne juuri nyt – Tutkija ei murehtisi Unkaria ja Slovakiaa, Turkki "voi vaatia konkreettisia näyttöjä"

Naton 30 jäsenmaasta 27 on ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyydet sotilasliitossa. Puuttuvat palaset ovat Slovakia, Unkari ja Turkki.

Valtiotieteen tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta arvioi, että Slovakia ja Unkari ratifioivat kahden Pohjoismaan Nato-jäsenyydet ”viikkojen sisällä”.

– EU-maina näiden tilaisuudet yllätyksellisyyteen ovat pienemmät suhteessa Turkkiin. Sellainen rikkoisi EU:n sisäistä yhtenäisyyttä, olkoonkin, että se on rikkoutunut jo monessa asiassa. Mutta ulkopoliittisesti tuskin halutaan vetää mattoa Suomen ja Ruotsin alta.

– Unkarin suhteen on toki huomattava energiariippuvuus Venäjästä, mutta en siltikään usko, että tämä on syy laittaa kapuloita rattaisiin, Särkkä toteaa Suomenmaalle.

Nato-asiantuntija ei näe Turkinkaan osalta aiempaa suurempia haasteita. Yllätysten mahdollisuutta ei kuitenkaan voi sulkea pois.

Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä on kesäkuussa allekirjoitettu yhteisymmärrysasiakirja, jonka myötä Turkki antoi siunauksensa Pohjoismaiden päästämiselle Naton ehdokasmaiksi.

Yhteisymmärrysasiakirjan pohjalta Turkki voi vaatia konkreettisia näyttöjä ehtona Nato-jäsenyyksien ratifioinnille.

Iro Särkkä muistuttaa Turkin presidentin Recep Tayiip Erdoganin äskettäisistä puheista, että Erdoganin ”kenkää puristava kivi” on Ruotsi eikä Suomi.

– Etenkin Ruotsilta Turkki voi yrittää jotain luovutuksiin liittyen. Turkki voi vaatia konkreettisia näyttöjä siitä, että Turkin, Suomen ja Ruotsin yhteisvalvontamekanismi toimii, ja että Suomi ja Ruotsi teoillaan ovat osoittaneet terrorismin vastaisen toiminnan käytäntöön panon.

Särkkä arvioi, että terrorismiepäilyistä ja Turkin määrittelystä terrorismille voidaan vääntää kättä lopuksi.

– Suomi ja Ruotsi eivät tule kuitenkaan tekemään kompromissia oikeusvaltio- ja ihmisoikeusperiaatteista. Ne eivät ole kaupankäynnin väline.

Kriisiajan keskellä on puntarissa myös Naton yhtenäisyys. Sen sekä avointen ovien politiikan kriisiyttäminen ei olisi yhdenkään Nato-maan etu.

– Nato on järjestönä johdonmukaisesti pitänyt yllä avointen ovien politiikkaa, ja sitä on kriisiaikanakin korostettu. Olisi todella kummallista, jos yksi Nato-maa omista sisäpoliittisista syistään pitäisi muita panttivankeinaan, Särkkä sanoo.

Tutkija pitää mahdollisena, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä vielä tämän vuoden puolella.

– Turkki-kuvion ratkeaminen on tässä oleellinen osa. Jos uusia yllätyksiä ei tule, on (jäsenyydet vielä tänä vuonna) se periaatteessa mahdollista. Ratifiointien pitäisi silloin olla valmiita lokakuun lopussa tai marraskuun alussa.

– Joka tapauksessa vuoden loppupuolelle menee, Suomi ja Ruotsi eivät ole jäseniä vielä lokakuun aikana.

Suomen eduskunta pystyy kyllä oman järjestelmänsä puitteissa käsittelemään jäsenyyden läpiviennin ripeästi, ja vaikka nopeutetulla aikataululla, Särkkä muistuttaa. Poliittista valmiutta tähän on.