Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Raflaavat kommentit tuovat klikkejä ja rahaa medioille
Muokattu
A-
A+
Politiikka Poliitikolle on perussuomalaisten kansanedustajan Juho Eerolan mukaan enemmän hyötyä sanoa jotain uutiskynnyksen ylittävää kuin ostaa vaalimainoksia.
Eerola on sitä mieltä, että pelkkä sutkautus ei riitä, vaan pienellä populistisella otteella voi kiteyttää poliittisen sanoman.
– Olen joskus sanonut asioita, jotka ovat joidenkin mielestä tyhmiä, joidenkin mielestä pahoja ja joidenkin mielestä naulankantaan. Pyrin sanomaan välillä sellaisia asioita, joista ei ehkä puhuta, Eerola sanoo STT:lle.
Kansanedustajan kokemuksen mukaan taktiikka on toiminut aikaisemmin.
Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari kertoo, että poliitikot ovatkin tulleet yhä tietoisemmiksi uutiskriteereistä ja siitä, miten julkisuuteen pääsee.
Hänestä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kampanjointi perustui juuri kohua luoviin väitteisiin. Trumpin tviiteistä ja sanomisista syntyi klikkikierre, josta toimittajien on vaikea päästä ulos.
– Samalla Trump sai kymmenien miljoonien dollareiden edestä ilmaista mainostilaa, kun tviiteistä uutisoitiin sellaisenaan, Noppari sanoo STT:lle.
– Ne ovat huomiota herättäviä ja keräävät paljon klikkauksia verkossa. Siinä on aika iso houkutus medialla tarttua.
Sosiaalinen media on mahdollistanut, että poliitikot tavoittavat helposti suuria määriä ihmisiä, mutta voivat saada myös lehdistön huomion.
Nopparin mukaan eduskuntaan onkin vaikea päästä ilman sosiaalisen median huomiota, ellei ehdokas ole ollut valmiiksi julkisuudessa.
– Kyllä kunnallispoliitikon, jolla ei ole julkisuuspääomaa eikä mittavasti rahaakaan, on hankala ponnistaa, Noppari sanoo.
Poliittiset toimijat voivat yrittää saada julkisuustilaa köykäisilläkin perusteilla. Noppari näkee ongelmallisena, että tiedotusvälineissä uutisoidaan poliitikkojen kommentteja kyseenalaistamatta tai avaamatta niitä.
– Journalismilla on riski sortua populismiin ja välittää väitteet sellaisenaan, Noppari toteaa.
Noppari nostaa esiin perussuomalaisten ”työmies” Matti Putkosen väitteet parin vuoden takaa, joiden mukaan tuulivoimaloiden infraääniaallot tappaisivat lepakoita räjäyttämällä niiden sisuskalut. Aihe herätti paljon huomiota.
– Putkonen on ihan avoimesti puhunut ”Rapalan vieheestä”, jota poliitikot heittävät ja tarjoavat täkyä toimittajille.
Erityisesti vihapuheen ja rasististen kommenttien uutisoinnissa tulee olla tarkka. Noppari varoittaa, että vihapuhetta voidaan levittää uutisissa, jos toimittajat eivät ole varovaisia sanavalintoja tehdessä.
Hänen mukaansa on olennaista, että vihamielistä kielenkäyttöä ei normalisoida.
– Tämäntyyppisellä populistisella politiikalla pyritään kaappaamaan termejä käyttöön ja normalisoimaan uusia käsitteitä ja saamaan niitä laajempaan käyttöön ja sitä kautta hyväksytyksi.
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
KeskustaNyt
Suomenmaa
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
PL 1070, Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
POWERED BY ANYGRAAF
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Raflaavat kommentit tuovat klikkejä ja rahaa medioille
Muokattu
A-
A+
Politiikka Poliitikolle on perussuomalaisten kansanedustajan Juho Eerolan mukaan enemmän hyötyä sanoa jotain uutiskynnyksen ylittävää kuin ostaa vaalimainoksia.
Eerola on sitä mieltä, että pelkkä sutkautus ei riitä, vaan pienellä populistisella otteella voi kiteyttää poliittisen sanoman.
– Olen joskus sanonut asioita, jotka ovat joidenkin mielestä tyhmiä, joidenkin mielestä pahoja ja joidenkin mielestä naulankantaan. Pyrin sanomaan välillä sellaisia asioita, joista ei ehkä puhuta, Eerola sanoo STT:lle.
Kansanedustajan kokemuksen mukaan taktiikka on toiminut aikaisemmin.
Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari kertoo, että poliitikot ovatkin tulleet yhä tietoisemmiksi uutiskriteereistä ja siitä, miten julkisuuteen pääsee.
Hänestä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kampanjointi perustui juuri kohua luoviin väitteisiin. Trumpin tviiteistä ja sanomisista syntyi klikkikierre, josta toimittajien on vaikea päästä ulos.
– Samalla Trump sai kymmenien miljoonien dollareiden edestä ilmaista mainostilaa, kun tviiteistä uutisoitiin sellaisenaan, Noppari sanoo STT:lle.
– Ne ovat huomiota herättäviä ja keräävät paljon klikkauksia verkossa. Siinä on aika iso houkutus medialla tarttua.
Sosiaalinen media on mahdollistanut, että poliitikot tavoittavat helposti suuria määriä ihmisiä, mutta voivat saada myös lehdistön huomion.
Nopparin mukaan eduskuntaan onkin vaikea päästä ilman sosiaalisen median huomiota, ellei ehdokas ole ollut valmiiksi julkisuudessa.
– Kyllä kunnallispoliitikon, jolla ei ole julkisuuspääomaa eikä mittavasti rahaakaan, on hankala ponnistaa, Noppari sanoo.
Poliittiset toimijat voivat yrittää saada julkisuustilaa köykäisilläkin perusteilla. Noppari näkee ongelmallisena, että tiedotusvälineissä uutisoidaan poliitikkojen kommentteja kyseenalaistamatta tai avaamatta niitä.
– Journalismilla on riski sortua populismiin ja välittää väitteet sellaisenaan, Noppari toteaa.
Noppari nostaa esiin perussuomalaisten ”työmies” Matti Putkosen väitteet parin vuoden takaa, joiden mukaan tuulivoimaloiden infraääniaallot tappaisivat lepakoita räjäyttämällä niiden sisuskalut. Aihe herätti paljon huomiota.
– Putkonen on ihan avoimesti puhunut ”Rapalan vieheestä”, jota poliitikot heittävät ja tarjoavat täkyä toimittajille.
Erityisesti vihapuheen ja rasististen kommenttien uutisoinnissa tulee olla tarkka. Noppari varoittaa, että vihapuhetta voidaan levittää uutisissa, jos toimittajat eivät ole varovaisia sanavalintoja tehdessä.
Hänen mukaansa on olennaista, että vihamielistä kielenkäyttöä ei normalisoida.
– Tämäntyyppisellä populistisella politiikalla pyritään kaappaamaan termejä käyttöön ja normalisoimaan uusia käsitteitä ja saamaan niitä laajempaan käyttöön ja sitä kautta hyväksytyksi.
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
Suomenmaa
Toimitus suosittelee
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Talous
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
PL 1070, Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Raflaavat kommentit tuovat klikkejä ja rahaa medioille
Muokattu
A-
A+
Politiikka Poliitikolle on perussuomalaisten kansanedustajan Juho Eerolan mukaan enemmän hyötyä sanoa jotain uutiskynnyksen ylittävää kuin ostaa vaalimainoksia.
Eerola on sitä mieltä, että pelkkä sutkautus ei riitä, vaan pienellä populistisella otteella voi kiteyttää poliittisen sanoman.
– Olen joskus sanonut asioita, jotka ovat joidenkin mielestä tyhmiä, joidenkin mielestä pahoja ja joidenkin mielestä naulankantaan. Pyrin sanomaan välillä sellaisia asioita, joista ei ehkä puhuta, Eerola sanoo STT:lle.
Kansanedustajan kokemuksen mukaan taktiikka on toiminut aikaisemmin.
Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari kertoo, että poliitikot ovatkin tulleet yhä tietoisemmiksi uutiskriteereistä ja siitä, miten julkisuuteen pääsee.
Hänestä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kampanjointi perustui juuri kohua luoviin väitteisiin. Trumpin tviiteistä ja sanomisista syntyi klikkikierre, josta toimittajien on vaikea päästä ulos.
– Samalla Trump sai kymmenien miljoonien dollareiden edestä ilmaista mainostilaa, kun tviiteistä uutisoitiin sellaisenaan, Noppari sanoo STT:lle.
– Ne ovat huomiota herättäviä ja keräävät paljon klikkauksia verkossa. Siinä on aika iso houkutus medialla tarttua.
Sosiaalinen media on mahdollistanut, että poliitikot tavoittavat helposti suuria määriä ihmisiä, mutta voivat saada myös lehdistön huomion.
Nopparin mukaan eduskuntaan onkin vaikea päästä ilman sosiaalisen median huomiota, ellei ehdokas ole ollut valmiiksi julkisuudessa.
– Kyllä kunnallispoliitikon, jolla ei ole julkisuuspääomaa eikä mittavasti rahaakaan, on hankala ponnistaa, Noppari sanoo.
Poliittiset toimijat voivat yrittää saada julkisuustilaa köykäisilläkin perusteilla. Noppari näkee ongelmallisena, että tiedotusvälineissä uutisoidaan poliitikkojen kommentteja kyseenalaistamatta tai avaamatta niitä.
– Journalismilla on riski sortua populismiin ja välittää väitteet sellaisenaan, Noppari toteaa.
Noppari nostaa esiin perussuomalaisten ”työmies” Matti Putkosen väitteet parin vuoden takaa, joiden mukaan tuulivoimaloiden infraääniaallot tappaisivat lepakoita räjäyttämällä niiden sisuskalut. Aihe herätti paljon huomiota.
– Putkonen on ihan avoimesti puhunut ”Rapalan vieheestä”, jota poliitikot heittävät ja tarjoavat täkyä toimittajille.
Erityisesti vihapuheen ja rasististen kommenttien uutisoinnissa tulee olla tarkka. Noppari varoittaa, että vihapuhetta voidaan levittää uutisissa, jos toimittajat eivät ole varovaisia sanavalintoja tehdessä.
Hänen mukaansa on olennaista, että vihamielistä kielenkäyttöä ei normalisoida.
– Tämäntyyppisellä populistisella politiikalla pyritään kaappaamaan termejä käyttöön ja normalisoimaan uusia käsitteitä ja saamaan niitä laajempaan käyttöön ja sitä kautta hyväksytyksi.
Tutkijan mukaan poliitikot ovat tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, miten julkisuuteen pääsee. Donald Trumpin vaalikampanja perustui juuri kohuväitteisiin.
Saul Loeb
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
Suomenmaa
Toimitus suosittelee
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Mielipide
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
PL 1070, Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF