Pitääkö huumeiden käytön rangaistuksista luopua?  – Keskustan Maijala ja Talja sanovat jyrkästi ei, Puska pohtisi tilannetta

Viime viikolla pintaan nousi jälleen keskustelu siitä, pitäisikö huumeiden käytön rangaistavuus poistaa.

Laukaisevana tekijänä oli tällä kertaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden blogi , jossa perättiin aiheesta laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja listattiin perusteluita dekriminalisoinnille.

Keskustan kansanedustaja, lääkäri ja professori Pekka Puska pitää avausta tervetulleena.

Hän korostaa, että huumeet, tupakka ja alkoholi ovat kaikki terveydelle haitallisia, ja niiden torjunta on tärkeää sekä ihmisten että kansanterveyden kannalta.

– Kyse on torjunnan keinoista. Luotan asiantuntijoihin ja tutkimukseen. He tuntuvat olevan sitä mieltä, että satunnaisen käytön rikosoikeudellinen rangaistus ei ole oikea ja tehokas keino, Puska toteaa.

Monissa länsimaissa pohditaan parhaillaan huumeiden käytön dekriminalisointia. Joulukuun lopussa uutisoitiin, että Norjan suurkäräjien enemmistö on rangaistuksen poiston kannalla.

Espanjassa käyttörangaistukset on poistettu osittain ja Portugalissa kokonaan jo 14 vuotta sitten.

Muutamat kansainväliset alan järjestöt mukaan lukien maailman terveysjärjestö WHO ovat katsoneet, että huumeiden käyttöön pitäisi puuttua muulla tavalla kuin rangaistuksilla.

Yhtenä perusteluna on se, että rangaistuksesta jää merkintä rikosrekisteriin. Hyvin nuorena tapahtunut hairahdus saattaa vaikeuttaa ja haitata myöhemmin esimerkiksi opiskelua tai työnsaantia.

Tilastojen mukaan jopa 15 000 suomalaista saa vuosittain rikosrekisterimerkinnän huumeiden käytöstä.

Toisaalta käytön rangaistavuuteen liittyvä pelko saattaa estää hakeutumista hoitoon. Portugalissa esimerkiksi huumeiden käytöstä kiinnijääneet nimenomaan ohjataan moniammatillisen ryhmän arvioitavaksi. Siinä selvitetään, tarvitseeko käyttäjä apua.

Julkisuudessa monet poliisit ovat vastustaneet käytön laillistamista ja vedonneet sen hankaloittavan omaa työtään.

Toisaalta osa on ollut sitä mieltä, että kun voimavaroja ei tuhraantuisi käyttörikoksiin, ne voitaisiin suunnata isompien ongelmien selvittämiseen.

Keskustan kansanedustaja, varatuomari Eeva-Maria Maijala ei lämpene minkäänlaisille huumepolitiikan lievennyksille.

– Ihmisellä pitää olla perusajatuksena se, että huumeet ovat laittomia. Siitä ei lähdetä keskustelemaan. Näissä asioissa pitää olla tiukka moraali.

Maijalan mielestä on liian vaarallista antaa yhdellekään nuorelle sellaista signaalia, että huumeet eivät olisikaan niin paha asia.

– Merkintä rikosrekisterissä seuraa halki elämän, mutta niin voi myös yhdellä huumeiden käyttökerralla olla elinikäiset vaikutukset ihmisen elimistöön.

Lappilaisedustaja sanoo suorastaan pelästyneensä sitä, miten yleisiksi huumeet ovat tulleet pienilläkin paikkakunnilla.

– Tupakka ja alkoholi ovat vaihtuneet nuuskaan ja huumeisiin. Moni ei edes ymmärrä kahden viimeksi mainitun eroa.

Keskustan eduskuntaryhmässä asiasta ei ole vielä keskusteltu.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Martti Talja (kesk.) ei kannata huumeiden käytön vapauttamista rangaistusvastuusta.

– Jos vain myynti on kriminalisoitu, käyttö lisääntyy. On hankala osoittaa, mikä on omaan käyttöön, mikä myyntiin ja myyjien saavuttaminen käy entistä vaikeammaksi. Silloin kaupassa liikkuisi huumeita entistä vapaammin, hän arvioi.

Lääkärinä Talja huomauttaa, että Suomessa ei lainsäädännöllä ole hyväksytty edes kevyiden huumeiden käyttöä kivunhoidossa.

– Käytön dekriminalisointi olisi liian suuri muutos, hän linjaa.

Puska painottaa lopuksi, ettei Suomessa ole tehty varsinaista esitystä dekriminalisoinnista, eikä sitä tee THL:kään, vaan pohtii tällaisen päätöksen mahdollisia etuja ja haittoja.

– Nyt pitäisi keskustella asiasta. Miettiä siihen vaikuttavia seikkoja.

Kansanedustaja alleviivaa, että tässä avauksessa ei ole kyse kannabiksen laillistamisesta.

– Se on ihan oma juttunsa, enkä itse kannata sitä.

Huumeiden torjunnassa Puska uskoo ennen kaikkea valistukseen. Myös poliisityön rooli on tärkeä, jotta huumeiden kauppa ja sen myötä tarjonta saataisiin kitkettyä mahdollisimman vähäiseksi.

– Huumeet ovat vakava uhka ja sellaisena pysyvät. Tässä ei ole kyse huumepolitiikan suuresta linjamuutoksesta, vaan menettelytavasta satunnaisen käytön osalta.

Jutun otsikkoa korjattu 20.2. klo 10:25.

Juttua korjattu 21.2. klo 7.06. Jutussa väitettiin virheellisesti, että huumekuolemia olisi viime vuonna ollut vain 43. Viime vuodelta ei ole vielä tilastoa. Vuonna 2015 Suomessa huumeisiin kuoli tilastojen mukaan 166 ihmistä.