Pieni Liettua uhmaa Kiinaa ja Venäjää – "Autoritaariset valtiot ovat riski kaikkialla maailmassa", sanoo Liettuan ulkoministeri, joka uskoo rohkean ulkopolitiikan maksavan takaisin
Liettua on päässyt viime kuukausina uutisotsikoihin ulkopolitiikallaan, jota on pidetty pienen maan politiikaksi poikkeuksellisen suorana ja rohkeana. Samalla maa on onnistunut hermostuttamaan muun muassa Kiinan.
Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis avaa STT:n haastattelussa Liettuan ulkopolitiikan periaatteita. Hänen mukaansa maan ulkopolitiikan voi tiivistää seuraavasti: autoritaariset valtiot ovat riski kaikkialla maailmassa, eivät vain lähinaapurustossa.
– Siksi suhteita demokraattisiin valtioihin on rakennettava ympäri maailmaa, hän kertoo STT:lle puhelimitse.
Samalla maa on pyrkinyt aktiivisesti varoittamaan itäisten lähinaapureidensa Venäjän ja Valko-Venäjän riskeistä.
– Tämä on mielestämme realistinen ja tarkkanäköinen tapa arvioida nykymaailman uhkia.
Asia on myös kirjattu osaksi hallituksen tavoitteita, joiden mukaan Liettua ajaa arvopohjaista ulkopolitiikkaa ja pyrkii edistämään vapautta ja demokratiaa.
Tähän liittyen Liettua on viime vuosina tiivistänyt suhteitaan Taiwaniin. Osana tätä maa salli Taiwanin avata edustuston omalla nimellään maahan. Liettua puolestaan jätti hakemuksen eräänlaisen kauppalähetystön avaamiseksi Taiwaniin.
Juuri Taiwan-päätös on nostanut paljon huomiota kansainvälisestikin, sijaitseehan Itä-Aasian saari kaukana Liettuasta.
Miksi Liettua koki Taiwanin asian edistämisen tärkeäksi?
– Halusimme vahvistaa liittolaissuhteita samanmielisten maiden kanssa alueella. Se oli sekä pragmaattinen että arvoihin perustuva päätös, Landsbergis sanoo.
Liettuan toimet suututtivat ennalta arvattavasti Kiinan, joka pitää itsenäisesti hallinnoitua Taiwania kapinallisena maakuntanaan. Se on uhannut hyökätä saarelle, mikäli Taiwan aikoo joskus julistautua itsenäiseksi.
Kiina rankaisi Liettuaa estämällä liettualaisten tuotteiden tuonnin ja savustamalla Liettuan diplomaatit ulos maasta. Vaikka Kiinan kaupan osuus Liettuan taloudesta ei ole suurta, välillisten vaikutuksien investointeihin on arvioitu olevan arvaamattomia, kertoi Liettuan keskuspankki Ulkopolitiikka-lehden mukaan.
Kiina-politiikka sai kritiikkiä myös Liettuassa. Esimerkiksi Liettuan suurimman oppositiopuolueen maanviljelijöiden ja vihreiden puolueen puheenjohtaja Ramunas Karbauskis moitti päätöstä Kiinan hallitusta lähellä olevassa Global Times -lehdessä asti. Myös Liettuan presidentti Gitanas Nauseda arvosteli päätöstä julkisesti.
Landsbergis ei silti ainakaan ääneen myönnä, että tekisi jotain toisin.
– Se oli päätös, jolle oli perusteet hallitusohjelmassa. Lisäksi se näytti samalla, mitä Kiina on valmis tekemään maalle, josta se ei pidä. Liettua näytti globaalisti mallia, millaisen maan kanssa toimimme. Se oli tärkeä oppitunti, hän sanoo.
Landsbergis myöntää, että solmun ratkominen ei ole helppoa. Hän uskoo kuitenkin sen olevan sen arvoista.
– Teemme yhä selvityksiä siitä, miten voimme käynnistää suhteet uudelleen. Selvittelemme asiaa muun muassa Maailman kauppajärjestö WTO:n kautta, hän sanoo.
Autoritaarisista naapureistakin Liettualla on enemmän kuin kylliksi kokemusta, sijaitseehan sen rajan takana Valko-Venäjä, jonka kautta on suora yhteys Venäjälle. Liettualla on Venäjän kanssa myös suoraa rajaa Kaliningradin enklaavin vuoksi.
Landsbergis sanoo, että vielä vähän yli 10 vuotta sitten maassa käytiin laajempaa keskustelua siitä, miten suhtautua Venäjään ja Valko-Venäjään.
– Kun nykyinen presidenttimme nousi valtaan, hän esitti yhä ajatuksia, että Valko-Venäjän kanssa tulee resetoida suhteet eli aloittaa puhtaalta pöydältä.
Valko-Venäjän kanssa suhteet ehkä resetoitiinkin, mutta ehkä päinvastaisessa hengessä kuin presidentti oli ajatellut. Muutos tapahtui syksyllä 2020, kun maata pitkään hallinnut itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka varasti vaalit ja pakotti opposition ulos maasta.
Tämän jälkeen Liettua otti vahvan roolin Valko-Venäjän opposition tukemisessa. Valko-Venäjän oppositiojohtaja ja Valko-Venäjän presidentinvaalien tosiasiallisena voittajana pidetty Svjatlana Tsihanouskaja johtaa maanpaossa olevaa oppositiota Vilnasta käsin.
– Vuoden 2020 jälkeen politiikka Valko-Venäjää kohtaan on ollut yhtenäistä, Landsbergis sanoo. Myös julkinen tuki politiikalle on ollut vahvaa.
Venäjän suhteen sävelet olivat selkeämmät jo vuoden 2014 Ukrainan tapahtumien myötä.
– Olimme siitä lähtien varmoja, että Venäjä on vaarallinen naapuri. Tuon vuoden jälkeen asiasta ei ollut mitään epäilystä, Landsbergis sanoo.
Liettua ja muut Baltian maat ovat jo pitkään ajaneet tiukempaaa Venäjä-politiikkaa. Ne yhdessä Puolan kanssa ovat myös olleet Ukrainan merkittäviä tukijoita sodassa. Maan kansalaiset keräsivät lisäksi muutamassa päivässä yhteensä viisi miljoonaa euroa ostaakseen Ukrainalle turkkilaisen Bayraktar-dronen eli miehittämättömän sotilaslennokin.
Liettua on myös vuosien saatossa pyrkinyt systemaattisesti eroon riippuvuudesta venäläisestä energiasta. Monet muut eurooppalaiset maat ovat nyt joutuneet Ukrainan sodan keskellä pohtimaan ratkaisuja Venäjän energiatuonnin korvaamiseksi, mutta Liettua on ratkonut asiaa jo aiemmin.
Vuonna 2014 maahan rakennettiin nesteytetyn maakaasun kuljetuksille LNG-terminaali.
– Katsoimme, että energiariippuvuus Venäjästä on vaarallista. Olemme valinneet itsenäisen tien ja uskomme, että se on oikea tie. Riippuvuus joistain tietyistä tuontiketjuista on vaarallista pienelle maalle, Landsbergis sanoo.
Nytkin Liettua on ensimmäisten joukossa, kun se on ensimmäisenä valtiona maailmassa julistanut Venäjän terroristivaltioksi. Tämän seurauksena Venäjän duuman edustaja Jevgeni Federov esitti kesäkuun alussa duumalle lakialoitetta, jossa vaaditaan Liettuan itsenäisyyden ”perumista”.
Landsbergis sanoo, että ei pidä kyseistä julistusta erityisen uhkaavana, mutta laajemmassa mittakaavassa Venäjä on Liettualle uhka.
– Jokaisen maan, jolla on Venäjän kanssa rajaa, tulisi olla huolissaan. Venäjä on vaarallinen, ennakoimaton valtio. Siksi liityimme Natoon, siksi olemme nyt pyytäneet Natoa lisäämään sotilaallista läsnäoloa sen itäisissä jäsenmaissa.
Landsbergisin näkemyksen mukaan Venäjän ei tule tulevaisuudessakaan olla osa minkäänlaista turvallisuusarkkitehtuuria. Hänen mukaansa Venäjä on rikkonut kaikkia normeja ja sääntöjä.
– Senkin jälkeen, kun sota on loppunut ja valta maassa vaihtunut, tulemme näkemään Venäjän vaarallisena maana.
Se, että Liettua tukee Suomenkin Nato-jäsenyyttä, ei ole yllätys. Landsbergis uskoo, että kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä saadaan ratkaistua Turkin vastahangasta huolimatta.
– Kyse on Naton uskottavuudesta. Jos hakemuksia ei hyväksyttäisi tai neuvottelut kestäisivät todella pitkään, se olisi voitto Venäjälle. Uskon, että on kaikkien Nato-maiden intresseissä, että asia etenee nopeasti.
Liettuan mukaan nyt on äärimmäisen tärkeää, että Ukrainaa autetaan voittamaan sota.
– Sen ei pidä olla vain osittaista ”teemme mitä pystymme” sitoutumista, vaan on solmittava käytännöllinen, globaali sopimus siitä, miten voimme auttaa Ukrainaa voittamaan.
– Sota ei koske vaan Ukrainaa, vaan sitä käydään koko sääntöpohjaista maailmanjärjestystä vastaan. Jos Venäjä voittaa sodan, maailmasta tulee erittäin vaarallinen paikka meille.
Hän mainitsee myös globaalin ruokakriisin, joka sodan myötä on syntynyt.
– Olemme yrittäneet auttaa Ukrainaa ratkaisemaan tilanteen. Näkemyksemme mukaan paras ratkaisu olisi saada Ukrainan etelässä olevat satamat auki. Mutta niiden puolustamiseksi tulisi toimittaa erikseen aseita, jotta Venäjä ei käyttäisi kuljetuksia mahdollisuutena hyökätä Ukrainaa vastaan.
Mutta ovatko EU-maat tehneet vieläkään tarpeeksi Ukrainan tueksi?
– Uskon, että EU:lla kestää rakentaa jonkinlainen virallinen strateginen suhtautumistapa Venäjään, Landsbergis sanoo.
Hänen mukaansa se, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu, on asia, josta Baltian maat ja Puola ovat yrittäneet varoittaa muita EU-maita jo vuosia.
– En sano, että meitä olisi tässä kuunneltu. Mutta nyt meidän täytyy muodostaa aivan erilainen lähestymistapa asiaan, hän sanoo.
Tämän uuden strategian rakentamisessa Liettua ja muut itäiset jäsenvaltiot tulevat olemaan keskeisessä roolissa.
