Pienet Keski-Suomen kunnat roikkuvat löysässä hirressä laajakaistayhtiön takausvastuiden pelossa – Pihtiputaan kunnanjohtaja: "Odotamme valtiolta hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä"
Kymmenen keskisuomalaista kuntaa on joutunut hankalaan välikäteen yhteisesti omistamansa laajakaistayhtiön taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
Pihtiputaan, Kyyjärven, Karstulan, Multian, Kivijärven, Petäjäveden, Luhangan, Konneveden, Kannonkosken ja Toivakan yhteinen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei selviä lainoistaan, jotka ovat lankeamassa omistajakuntien maksettaviksi.
Kunnat ovat taanneet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kautta omistamansa yhtiön lainoja 27 miljoonan euron edestä.
Suurin maksurasite on Pihtiputaalla, jonka osuus lainapotista on 5,6 miljoonaa euroa.
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen myöntää, että takausvastuissa puhutaan merkittävistä summista.
– Pihtipudas on pinta-alaltaan iso kunta. Verkkoja on jouduttu vetämään laajalle alueelle. Yhden koulun verran siitä voi tulla maksettavaa, hän arvioi oman kuntansa osalta.
Ongelma juontaa juurensa valtakunnallisesta ”Laajakaista kaikille” -hankkeesta.
Sen avulla syrjäseutujen laajakaistahankkeita saatiin vauhditettua ja yhteyksiä muutenkin parannettua.
Tukipolitiikassa on kuitenkin ilmennyt ongelmia, joiden seurausta yhtiön talousongelmat pitkälti ovat.
– ELY-keskuksen kautta haetut EU-tuet on saatu, mutta Viestintävirasto ei ole maksanut haettuja tukia ollenkaan, Kinnunen harmittelee.
Kunnat ovat Kinnusen halunneet pääomittaa yhtiötä, jotta jatkorakentamisen voitaisiin varmistaa.
– Pääomittamisyritykset ovat kuitenkin kumoutuneet hallinto-oikeudessa. Syynä on käytetty markkinaneutraliteettiperiaatetta, jonka mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa osakeyhtiötä ei voi pääomittaa, kunnanjohtaja selvittää.
Rahapula on omiaan haittaamaan myös yhtiön investointeja, jotka ovat Ari Kinnusen mukaan tällä hetkellä jäissä.
– Investoinnit ovat jäissä, vaikka halukkaita liittymän ostajia olisi merkittävä määrä. Jonossa on tälläkin 1900 halukasta ostajaa.
Omistajakunnat toivovat tilanteeseen pikaista ratkaisua, sillä mahdolliset velkavastuut vaikuttavat merkittävästi myös niiden talouden suunnitteluun.
– Pihtipudas on jo joutunut maksamaan ensimmäisiä takauseriä vuoden 2019 aikana. Semmoinenkin riski on olemassa, että jäljelläoleva velkaa erääntyy kerralla maksettavaksi, kunnanjohtaja Kinnunen muistuttaa.
Velkasaneerauksen vaihtoehdoksi on väläytelty myös verkkoyhtiön myyntiä, mikäli sopiva ostajaehdokas jostakin ilmaantuisi.
Ari Kinnunen johtaa omistajakuntien perustamaa myyntityöryhmää, mutta tehtävä velkaisen yhtiön kauppaamiseksi on kaikkea muuta kuin helppo.
Myynti vaatisi lisäksi kaikkien omistajakuntien valtuustojen hyväksynnän.
– Myynti on mahdollinen ja ostajaehdokkaitakin jo olemassa, mutta yhtiön käypä myyntihinta on edelleen selvittelyn alla. Myyntihinta voi olla kunnille tappiollinen, hän arvelee.
Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös valtion mukaantulo jonkinlaisen rahoitusjärjestelyn turvin.
Kinnusen mukaan perusteluja löytyy tuoreesta hallitusohjelmasta.
– Hallitusohjelmassa todetaan, että ”Laajakaista kaikille” -hankkeen sitoumukset saatetaan päätökseen. Odotamme valtiolta hallitusohjeman mukaisia toimenpiteitä rahoituksen järjestämiseksi, Kinnunen painottaa.