Petteri Orpo kommentoi tukipäätöstä Ukrainalle – taktiikkana oli välttää "kiristys- tai vaihtoehtopaperin" esittämistä Unkarin Orbanille
Päätös Ukrainan tukemisesta oli iso asia EU:n yhtenäisyydelle, arvovallalle ja päätöksentekokyvylle. Näin arvioi pääministeri Petteri Orpo (kok.) huippukokouksen päättymisen jälkeen Brysselissä torstaina.
Orpo sanoi, että kyseessä on päätös, jota hän oli toivonut näkevänsä pitkään. Orpo näki tämän vahvana viestinä muun muassa Washingtoniin ja Moskovaan.
– Eurooppa on toimintakykyinen. Eurooppa on sitoutunut Ukrainan auttamiseen ja tukemiseen sotilaallisesti ja taloudellisesti, hän sanoi.
Unkari blokkasi joulukuussa 50 miljardin euron Ukraina-avun, joka kuitenkin nyt tuli poliittisten johtajien puolesta hyväksytyksi. Samalla jäsenmaat hyväksyivät myös muut tarkistukset pitkän aikavälin rahoituskehykseen.
Sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden täytyy hyväksyä päätös.
Ratkaisussa Unkari ei saanut mahdollisuutta veto-oikeuteen, jolla Ukraina-rahoitus olisi voitu estää uudestaan vaikkapa vuoden tai kahden päästä.
Orpo katsoikin, että muut maat pysyivät asiassa yhtenäisinä, päättäväisinä ja vahvoina. Tämä viesti tuli hänen mukaansa hyvin selväksi runsaan kuukauden aikana, joka joulukuun ja helmikuun huippukokousten väliin jäi.
Kiinnostavaa Orpon kommenteissa sekä ennen että jälkeen kokouksen on ollut ajatus siitä, että ilman Unkarin taipumista kaikesta rahoituskehyksen välitarkastelussa olisi sovittu 26 maan kesken. Sama ajatus on tullut esiin myös muualta kulissien takaa.
Koska tuollaisen päätöksen voi tehdä vain yksimielisesti, kommentit näyttävät vihjaavan jäsenmaiden mahdolliseen haluun viedä Unkarilta äänivalta unionin arvojen jatkuvan ja vakavan rikkomisen seurauksena. Tällöin päätöksen voisi tehdä 26 maata.
Orpo sanoi, että Ukraina-tukea olisi voitu hoitaa lainarahalla tai kahdenvälisillä sopimuksilla. Unionin monivuotinen rahoituskehys olisi voinut edetä vuoden jatkoajalla, minkä aikana olisi pyritty neuvottelemaan uutta.
Kuitenkin myös äänivallan epääminen olisi tullut Orpon mukaan ”ilman muuta” pöydälle.
Orpo sanoo, että pääneuvottelijoiden esittämä taktiikka oli ajaa kaikkien jäsenmaiden yhteistä ratkaisua riittävän vahvalla tahtotilalla. Jos siinä ei olisi onnistuttu, olisi Orpon mukaan istuttu alas ja mietitty jatkoa.
– Se saattoi olla järkevämpi taktiikka kuin se, että olisi tuotu pöydälle jo valmis kiristyspaperi tai vaihtoehtopaperi, hän arvioi.
Orpo katsoo Unkarin äänivallan epäämisen olleen ”pöydän laidalla henkisesti”. Hän kuitenkin myös arvioi Unkarin ja muiden EU-maiden välillä kaiken olevan paremmin ”kuin ainakin joitakin tunteja sitten”.
Ovatko ajatukset Unkarin äänivallan epäämisestä nyt siis jääneet jäsenmaissa taakse?
– Kun nämä päätökset saatiin aikaan, niin tätä tarvetta ei tässä ja nyt ole. Se osoitti sen, että EU:ssa on valmius kaikkein tärkeimpien asioiden äärellä harkita kaikkein kovintakin keinoa, Orpo sanoo.
Hänen mukaansa äänivallan epääminen ei ole yksinkertaista jatkossakaan.