Pesti OECD:ssä on ollut Mari Kiviniemelle opettavainen reissu – "Olo on sellainen, että tässä on tullut suoritettua muutama maisterintutkinto"
Vihreä tee ja korvapuusti ovat Mari Kiviniemen valinta helsinkiläisessä kahvilassa.
Loppuvuodesta Kiviniemi pääsee kanelipullan makuun entistä säännöllisemmin, sillä edessä on paluu croissanttien ja patonkien Pariisista takaisin Helsinkiin.
Kiviniemen nykyinen työ taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n apulaispääsihteerinä päättyy marraskuussa. Joulukuussa hän aloittaa Kaupan liiton toimitusjohtajana.
– Tämä avautui juuri oikeaan aikaan minun kannaltani. Tulen mielellään Suomeen, koska lapset ovat täällä, Kiviniemi kertoo.
Askel kaupan alan yritysten etujärjestön ruoriin merkitsee Kiviniemelle siirtymää julkisesta hallinnosta yksityiselle puolelle.
– Näen tehtävässä mielenkiintoisen työsaran. Kaupan alan merkitys talouden kasvulle ja työllisyydelle on ollut erittäin suuri. Monesti päätöksenteossa tämä unohtuu ja puhutaan vain siitä, että teolliset työpaikat ovat tärkeitä.
Työstä OECD:n apulaispääsihteerinä on Kiviniemen mukaan tarttunut matkaan valtavasti uutta osaamista.
Kiviniemi on matkustellut ympäri maailmaa osallistuakseen seminaareihin ja keskustellakseen poliitikkojen kanssa siitä, miten eri maissa ja kansainvälisesti voitaisiin lisätä talouskasvua, vapaakauppaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia.
OECD:n äänellä puhuminen on vaatinut syvällistä perehtymistä järjestön tuottamaan tutkimukseen ja politiikkasuosituksiin.
– Oma osaaminen ja tietotaito on päivitetty uusimmalla tutkimustiedolla yhteiskunnan toiminnasta. Olo on sellainen, että tässä on tullut suoritettua muutama maisterintutkinto, Kiviniemi kuvaa.
Tällä hetkellä OECD:ssä eniten päänvaivaa aiheuttaa kansainvälisen politiikan tilanne kauppasotineen. Kiviniemen mielestä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump yrittää ratkaista maansa kauppataseen alijäämää väärillä keinoilla.
– Protektionismi ja tullit eivät todellakaan auta. Maailman talous- ja kauppavirrat ovat niin integroituneita toisiinsa, että sellaisten tullien asettaminen, jotka suosisivat vaan omaa maata, on mahdotonta. Kaikki häviävät kauppasodassa.
Kiviniemi ei näe tilanteeseen muuta ratkaisua kuin että kansainvälinen yhteisö OECD ja Maailman kauppajärjestö WTO mukaan lukien jatkavat sinnikkäästi työtään.
– Kaupan pelisäännöt eivät ole vielä reiluja ja kaikki eivät noudata niitä yhteisiä pelisääntöjä. Tällä hetkellä esimerkiksi Kiina tukee kielletyllä tavalla joitain yhtiöitä, mikä vääristää kilpailua.
– Pitää neuvotella ja esittää faktoja siitä, että vapaakauppa on kuitenkin se keino, jolla voidaan lisätä talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa.
Vapaakauppa ja kansainvälinen yhteistyö ovat viime vuosina menneet takapakkia, kun eri puolilla maailmaa kannatustaan ovat kasvattaneet oikeistopopulistiset ja jopa äärioikeistolaiset puolueet.
Kiviniemen mukaan globalisaatiota vastustavien populististen liikkeiden nousun syitä pohtiessa kansallisten päättäjien kannattaa katsoa peiliin.
– Kyllähän globalisaationvastaisuudelle yksi selittävä tekijä on se, että epätasa-arvo on kasvanut. Monet kokevat, että he eivät ole hyötyneet globalisaatiosta mitenkään. On ihmisiä ja alueita, jotka ovat siitä kärsineet.
Vastaukseksi tilanteeseen Kiviniemi tarjoaa kaikkien ulottuvilla olevia terveyspalveluita ja koulutusta, sosiaaliturvaa ja hyvää korruptoitumatonta hallintoa.
– On hyvin paljon kansallisten hallitusten käsissä tehdä sellaista politiikkaa, että ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet.
Euroopassa kärjekkään poliittisen keskustelun keskiössä on ollut maanosaan suuntautunut siirtolaisuus ja pakolaisuus Afrikasta ja Lähi-idästä.
Kiviniemen mukaan rajojen sulkeminen ei ole ratkaisu tilanteeseen. Se on paitsi käytännössä hankalaa, myös inhimillisesti kestämätöntä.
– Osa ihmisistä pakenee henkensä edestä. Ei vaan siksi, että haluavat parempaa elämää, vaan siksi, että kuolema kohtaa, jos he eivät lähde.
Kiviniemi etsisi ratkaisuja nykyistä paremmasta maahanmuuttajien integraatiosta, joka lähtee liikkeelle työelämäkoulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta.
Toinen puoli ovat ihmisten auttaminen ja yhteiskuntien kehittäminen siirtolaisten lähtömaissa.
– Tätä OECD:kin osaltaan tekee niillä alueilla, joista pakolaisvirtoja tulee.
Uudistusten tekeminen ei ole ollut viime vuosina helppoa Suomessakaan.
Kiviniemi huomauttaa kuitenkin, että sekä nykyinen että edellinen hallitus ovat vaikeuksista huolimatta saaneet uudistuksia aikaiseksi.
– Nykyhallituksen aikana kilpailukykyä on parannettu kiky-sopimuksella, on tehty rakenteellisia uudistuksia ja sääntelyä on purettu. Edellisen hallituksen saamattomuus näkyi ehkä isoissa uudistuksissa, mutta toisaalta se sai paljon aikaan esimerkiksi julkisen hallinnon digitalisoimisessa.
Kiviniemi toivoo, että Juha Sipilän hallitus saisi maaliin vuosikausia poliittista keskustelua hallinneen sote-uudistuksen.
Hän hämmästelee, että viime aikoina joissain puheenvuoroissa on kyseenalaistettu uudistuksen tarve kokonaan ja ehdotettu vanhalla mallilla jatkamista.
– Kaikki ulkomaiset toimijat Euroopan unioni ja OECD ensimmäisenä näkevät uudistuksen välttämättömänä, jos halutaan että jatkossakin varat riittävät nykyisen kaltaiselle hyvinvointijärjestelmälle.
Kiviniemi korostaa, että tärkeintä on saada vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä nykyistä leveämmille hartioille. Sen jälkeen mallia ehtii hioa.
– Se on sellaista Iisakin kirkon rakentamista, jos halutaan varmistaa, että malli on jokaiselta yksityiskohdaltaan sataprosenttisesti hyvä. Sellaista ei ole eikä tule. Uudistuksiin liittyy aina tietty keskeneräisyys.
Kiviniemi on entinen pitkäaikainen Helsingin kaupunginvaltuutettu, ja kertoo seuranneensa kotikaupunkinsa pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) käynnistämää sote- ja maakuntakapinaa surullisella mielellä.
– Jotenkin tämä tyylilaji on ollut minulle pettymys.
Kiviniemi korostaa, että Helsingin asema ja menestys perustuvat suurelta osin sen asemaan Suomen pääkaupunkina ja isojen yritysten pääkonttoreiden sekä valtionhallinnon kotina.
– Pääkaupunkeja on vain yksi ja siksi sen asenteen pitäisi olla yhteistyöhakuisempi. Toivon, että Helsinki ottaa sen roolin, joka sille kuuluu ja luopuu tällaisesta America first -asenteesta, Kiviniemi sanoo.
Pääkaupunkeja on vain yksi ja siksi sen asenteen pitäisi olla yhteistyöhakuisempi.
Mari Kiviniemi
Kiviniemi ei myöskään ymmärrä, miksei Helsinki tunnu näkevän maakuntahallinnossa mitään hyvää.
Hän korostaa, että OECD:n tutkimukset kertovat selvästi, että metropolialueilla kaupunkien eriytynyt hallinto syö tuottavuutta ja talouden kasvua.
Vapaavuoren perustelut siitä, että isojen kaupunkien pitäisi saada lisää valtaa päättää omista asioistaan, koska kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, Kiviniemi tyrmää.
Hän korostaa, että kukaan ei kiistä et-teikö kaupungistuminen olisi megatrendi.
– Mutta sen johtopäätöksenä ei ole, että kaupungit päättävät vahvemman oikeudella enemmän kuin muut. Kaikkien äänen pitää kuulua ja yhteistyöllä ympäröivän maakunnan kanssa saadaan parempia ja tuottavampia tuloksia aikaiseksi.
Vaikka Kiviniemellä on selkeää sanottavaa Suomen politiikasta, hän vakuuttaa ettei suunnittele paluuta politiikkaan – ainakaan vielä.
– Olin kuitenkin 19 vuotta kansanedustaja. Siinä ajassa ehti nähdä sen maailman läpikotaisin.
Kiviniemi kertoo nauttivansa nykyisessä tehtävässään mahdollisuudesta esiintyä asiantuntijana. Paneelikeskusteluissakin saa kertoa sanottavansa rauhassa.
Toisaalta kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on tallella.
– Näin juuri entisiä kollegoita ja totesin, että voi, ulkoasiainvaliokuntaa minulla on ikävä! Ja ihmisten tapaamista ja kohtaamista. OECD:ssa liikutaan niin ylätasolla, että kaipaan sitä ihmisten arkielämässä kiinni olemista, mitä politiikassa on paljon.
Ehkä eurovaalit ja keskustan komissaariehdokkaaksi?
– Kun päätin lähteä Kaupan liiton toimitusjohtajaksi, tein päätöksen, että minulla ei ole nyt sellaista pyrkyä takaisin enkä ole havainnut kauheaa nostettakaan. Olen sanonut, että kysykää kymmenen vuoden päästä uudestaan, Kiviniemi vastaa.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 6.7.2018. Lehden voit tilata täältä .