Perustuslakivaliokunta odottaa selvitystä Nato-edustuksesta, sanoo puheenjohtaja Heikki Vestman – oikeusministeriöltä paperi luvassa puoliväliriiheen
Eduskunnan perustuslakivaliokunta odottaa oikeusministeriössä tekeillä olevaa selvitystä valtiojohdon Nato-edustukseen liittyvistä kysymyksistä, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.).
Vestmanin mukaan perustuslakivaliokunta ei voi lähteä oma-aloitteisesti rakentamaan uutta valtiosääntöistä käytäntöä. Pallo asiassa on hänen mukaansa siten nyt valtioneuvostolla.
– Perustusvaliokunta on perustuslain nojalla reaktiivinen toimija, joka ottaa kantaa sen arvioitavaksi lähetettyihin asioihin, Vestman muistuttaa Suomenmaalle.
Nato-kokousedustukseen liittyvät valtiosääntöiset pulmat nosti viime viikolla Suomenmaan haastattelussa esiin valtioneuvos Matti Vanhanen (kesk.).
Vanhasen mukaan esimerkiksi puolustusrahojen nostoon sitoutumisesta Natossa voi syntyä ongelma, jos kokouksessa istuu presidentti, jolla ei ole budjettivaltaa.
Vestmanin mukaan kysymys budjettivallan käytöstä on yksi esimerkki välillisistä vaikutuksista, jota Nato-jäsenyyden tiedettiin voivan tuoda tullessaan valtioelinten välisiin valta-asetelmiin. Sinänsä hänen mukaansa on täysin selvää, että budjettivaltaa käyttää perustuslain mukaan eduskunta, eikä Nato-jäsenyys vaikuta suoraan valtioelinten toimivaltasuhteisiin.
Vestman katsoo, että perustuslakivaliokunta osoitti kaukonäköisyyttä edellyttämällä jo vuoden 2023 alussa Suomen Natoon liittymistä arvioidessaan, että valtioneuvosto tekee aihepiiristä selvityksen, joka on tekeillä oikeusministeriössä.
– Täytyy odottaa sen selvityksen lopputuloksia ja katsoa sitten, onko sääntelyssä täsmentämisen tarvetta. Osa valtioelinten käytännöistä ja välisestä toiminnasta on aina muodostuvan valtiokäytännön varassa, jonka tulee toki mahtua perustuslain raameihin.
Edellisen eduskunnan perustuslakivaliokunta näki, että valtioneuvoston on syytä arvioida tarpeita vahvistaa esimerkiksi hallitusvallan käytön parlamentaarisia piirteitä sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien riittävyyttä keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta.
Valiokunta katsoi, että arvioinnin on syytä kattaa perustuslain asiaa koskeva sääntely kokonaisuudessaan.
Oikeusministeriön julkisoikeusyksikön päällikkö Timo Makkonen kertoo, että perustuslakivaliokunnan edellyttämä selvitys on ministeriössä vielä esiselvitysvaiheessa.
Makkosen mukaan ajatuksena on ollut kerryttää ensin hieman kokemusta siitä, kuinka nykykäytäntö Nato-ympäristössä toimii, jotta sitä pystytään myös paremmin arvioimaan.
Esiselvitys on Makkosen mukaan vireillä ministeriössä virkatyönä. Työn kuluessa konsultoidaan muun muassa valtioneuvoston kansliaa, puolustusministeriötä, ulkoministeriötä ja tasavallan presidentin kansliaa.
Makkosen mukaan pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kertonut, että esiselvitysvaiheen on tarkoitus valmistua puoliväliriiheen mennessä tehty.
– Tähän pyritään.
Hallituksen puoliväliriihi pidetään huhtikuun lopulla. Makkosen mukaan hallitus päättää jatkosta esiselvitysvaiheen jälkeen. Hän ei halua ennakoida vielä, mihin selvitystyö johtaa.
– Siitä varmasti hallitus käy keskusteluja sisällään. Ja pääministeri on ennakoinut, että siitä käydään parlamentaarista keskustelua, eli eduskunnan kanssa keskustelu. Näistä keskusteluista sitten vedetään johtopäätökset, onko jotain tarpeen tehdä ja mitä se sitten on. En vielä tässä kohtaa voi lähteä sitä ennakoimaan, Makkonen selvittää.
Valtioneuvos Vanhasen mukaan toimivaltakysymysten ratkomisella alkaisi olla jo kiire, sillä Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump saattaa tuoda jo seuraavassa Naton huippukokouksessa pöytään ”diilin” jäsenmaiden puolustusbudjettien nostamista ilman mitään etukäteisvalmistelua. Naton seuraava huippukokous järjestetään kesäkuun lopulla Haagissa Hollannissa.
Vanhasen lisäksi valtioelinten toimivaltasuhteisiin puuttui Helsingin Itämeren Nato-maiden kokouksen jäljiltä myös entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.).
Kokouksessa Suomea edustivat presidentti Alexander Stubb ja hallituksen edustajana puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Kyseessä ei ollut varsinainen Nato-huippukokous, vaan koolla olivat Itämeren alueen Nato-maat ja Naton pääsihteeri Mark Rutte. Kokous käsitteli myös sisäministeriön tontille kuuluvia Itämeren rajaturvallisuus- ja poliisiasioita.
Lipponen kirjoitti HBL:ssä presidentin kanslian vetäneen hatusta perustuslain vastaisen epäparlamentaarisen protokollan.
Lipposen mukaan kokouksen asiat koskivat useiden ministeriöiden toimivaltaa, ja pääministerin tai hänen sijaisensa olisi kuulunut osallistua kokoukseen.