Onko ruuantuotanto vaarassa, kun maatiloille ei heru lainaa? MTK-pomo vaatii selvitystä investointivelasta
Onko maaseudulle mahdotonta saada rahoitusta? OP Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio ei myönnä, että maaseutu olisi tässä asiassa sen kummempi paikka kuin muutkaan.
– Emme ole määritelleet yhtään kolkkaa Suomessa, missä emme rahoitettaisi hankkeita, olivatpa ne sitten asuntoja, yrityksiä tai mitä tahansa, hän sanoi Keskitien säätiön tilaisuudessa Helsingissä torstaina.
OP:n Ritakallio kuitenkin huomautti, että etenkin maatilat ovat hyvin erilaisia, sillä rakennemuutos on yhä käynnissä.
– Reilusta 30 000 maatilasta viidennes on käytännössä sellaisia, että niitä on vaikea rahoittaa, koska ne eivät saa liiketoiminnastaan erityisen hyvää, hän totesi.
Monilla maatiloilla menee kuitenkin hyvin.
– Viidennes tiloista on puolestaan sellaisia, jotka saisivat rahaa paljon enemmän ja heti, niillä menee erittäin hyvin. 60 prosenttia tiloista pyörii siinä välimaastossa.
Ritakallio tietää maataloussektorin vaikean taloustilanteen. Maatalouden elinkeinoharjoittajien luotoista peräti 7,5 prosenttia luokitellaan tällä hetkellä ongelmaluotoiksi, hän kertoi. Osuus on moninkertainen verrattuna muihin yritysluottoihin.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä kertoi, että maataloudessa on paljon investointivelkaa, joka vaikeuttaa ruuantuotantoa.
Hän esitti valtakunnallista selvitystä tämän velan vaikutuksista ruuantuotantoon ja huoltovarmuuteen.
– Haluaisin nähdä selvityksen siitä, että mikä on maataloustuotantokoneiston ja peltojen kasvukunnon korjausinvestointivelka tänä päivänä. Se vaikuttaa huoltovarmuuteen yli ajan. Miten kykenemme sitä haastetta ratkaisemaan?
Hemmilä huomautti, että nämä investoinnit vaativat kärsivällistä pääomaa, sillä takaisinmaksujat voivat olla pitkiä.
– Taipuuko nykyinen rahoitusmarkkina siihen, ja jos ei, niin minkä tyyppisiä ratkaisuja on pakko synnyttää, koska ne investoinnit kuitenkin pitää tehdä? Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys, että Suomessakin tehtäisiin tällainen selvitys.
Ritakallio korosti, että rahoitusta ei saa pankista pelkkiä vakuuksia vastaan, vaan tarvitaan lainanhoitokykyä eli kassavirtaa.
Pankkimaailmaan on tullut paljon lisää sääntelyä pankkivalvojalta eli Euroopan keskuspankista.
– Hankkeen pitää olla kannattava, mutta sekään ei välttämättä riitä. Ihan olennaisin kysymys on se, riittääkö se kassavirta, millä laina pitäisi hoitaa, Ritakallio sanoi.
Hän huomautti, että pankkivalvoja velvoittaa pankkeja ennakoimaan riskejä ja myös seuraamaan, että kassavirta pysyy ennustetulla tasolla siten, että sillä voidaan hoitaa laina korkoineen.
– Ja jos ei voida, meidän pitää alkaa tehdä ennakollisia luottotappiovarauksia. Tätä ei oikein ymmärretä tässä keskustelussa, Ritakallio sanoi.
Maatalousrahoituksen osuus on pienentynyt OP:ssä vuosi toisensa jälkeen, vaikka Ritakallion mukaan se hoitaa 63 prosenttia kaikesta maatalouden rahoituksesta.
– Nyt meidän luottokantamme on 103 miljardia, ja alle kolme miljardia siitä on maatalouden luottoja.
Hemmilä oli yhtä mieltä siitä, että tilojen lukumäärä vähenee ja tilakoot kasvavat. Hän ei silti halua maatalouden olevan vapaassa pudotuksessa, sillä Hemmilän mukaan myös hajautettua mallia ja perhetuotantoa tarvitaan.
– Tulemme näkemään tuottajien kaupallisen järjestäytymisen renesanssin, joka tapahtui myös sata vuotta sitten. Uskon, että tämä markkina kaipaa uusia rahoitusmalleja.
Hemmilä huomautti, että nykypäivänä esimerkiksi puolustustarvikkeiden tuotanto saa helposti rahoitusta.
– Haluan uskoa siihen, että ruuan tuottaminenkin tulee olemaan vielä erittäin haluttua vastuullisuusmielessä, sitä halutaan rahoittaa ja se nähdään hieman eri valossa kuin tänä päivänä. Nyt se nähdään liian usein päästöjen lähteenä ja jos ei pakollisena pahana, niin perustoimintona. Sen arvo tulee nousemaan, MTK-pomo arvioi.