Perustuslakivaliokunnan Ojala-Niemelä: Itseni jäävääminen ei ollut tarpeen, vaikka mieheni on saamelainen
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) katsoo, ettei hänellä ollut syytä jäävätä itseään saamelaiskäräjälain käsittelyssä, vaikka hänen aviomiehensä on saamelainen.
– Kansanedustajan kohdalla kynnys jääviydelle on korkealla, joten vaikka olisin itse saamelainen, sekään ei olisi vielä tehnyt minusta jääviä, Ojala-Niemelä sanoo STT:lle.
Ojala-Niemelä sanoo selvittäneensä mahdollista jääviyttään. Valiokuntaneuvokset, jotka ovat juristeja, totesivat, että jääviysepäilyjä ei ole.
Hän sanoo kysyneensä tulkintaa myös emeritusprofessori Mikael Hidéniltä, joka on perehtynyt kansanedustajia koskevaan esteellisyyteen. Tämä kehotti pohtimaan, muuttaako lakimuutos perheen statusta.
– Perheessämme status ei muutu, hyväksyttiinpä laki tai ei, joten Hidénistä oli kaukaa haettu ajatus, että olisin tässä asiassa jäävi, Ojala-Niemelä sanoo.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on hyväksynyt Ojala-Niemelän puolison vaaliluetteloon eikä hän siten kuulu niin sanottuihin kiistanalaisiin saamelaisiin, jotka on hyväksytty saamelaisiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.
Onko miehesi vastustanut lakimuutosta?
– Ei ole. Ei meillä kotiin politiikkaa tuoda.
Lakimuutoksessa on kyse saamelaisten itsemääräämisoikeudesta. Yksi suurista muutoksista, joihin lain uudistamisella on pyritty, liittyy lain saamelaismääritelmään eli siihen, ketkä hyväksytään vaaliluetteloon ja ovat siten äänioikeutettuja ja voivat asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa.
Ojala-Niemelä edustaa Lapin vaalipiiriä, ja enemmistö Lapin kansanedustajista on kertonut julkisesti vastustavansa lakiesitystä. Nyt kun asian käsittely on tällä erää päättynyt, Ojala-Niemelä suostuu avaamaan omaa näkemystään lakimuutoksesta.
– Minusta tämä oli pääosin edistettävissä, mutta minua hiersi kysymys niiden jäsenien kohtalosta, jotka on hyväksytty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.
Häntä huoletti, että he olisivat joutuneet automaattisesti rekisteristä ulos, eikä kaikkia välttämättä olisi hyväksytty takaisin.
– Pohdin, tehdäänkö tässä oikeuden loukkaus toiseen suuntaan. Tämä ei kuitenkaan hiertänyt niin paljon, että tässä jotakin kaatoyritystä olisi minulla ollut, hän korostaa.
Korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt henkilöitä vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen tahtoa.
Viimeksi kesäkuussa Suomi sai langettavan ratkaisun YK:n rotusyrjintäkomitealta rotusyrjinnän vastaisen yleissopimuksen loukkaamisesta. Ratkaisu liittyy korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen sallia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ihmisiä vastoin käräjien vaalilautakunnan arviota.
Julkisuudessa on kyseenalaistettu Ojala-Niemelän puolueettomuutta aiheen käsittelyssä sen jälkeen kun perjantaina esitystä koskeva mietintö jätettiin tekemättä oudolta näyttäneen tapahtumaketjun päätteeksi.
Myös perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat ihmetelleet SDP:n ja puheenjohtajan toimintaa.
– Eli ilmoitetaan oman puolueen varajäsenelle, ettei ole tarvetta tulla ja varmistetaan samalla, että pahimman luokan vastustaja toisesta puolueesta tulee paikalle. Ja sitten esitetään, ettei muka oltu tietoisia, mitä voisi käydä, kummasteli muun muassa vasemmistoliiton perustuslakivaliokunnan varajäsen Veronika Honkasalo Twitterissä sunnuntaina.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan SDP oli koko ryhmänä saamelaiskäräjälain uudistamisen kannalla ja lainsäätämisen kannalla. Hän muistuttaa, että myös Ojala-Niemelä äänesti lain puolesta.
– Peräänkuulutan suhteellisuutta tähän keskusteluun. Saamelaiskäräjälaki ei kaatunut SDP:n tai Ojala-Niemelän toiminnan seurauksena, vaan sen vuoksi, että eduskunnassa oli perussuomalaisten, keskustan ja loppuvaiheessa yllätykseksi myös kokoomuksen muodostama enemmistö, joka ei halunnut tätä lakia säätää, Lindtman sanoo STT:lle.
Oikeuskanslerinvirastoon ei ole tullut kanteluita Ojala-Niemelän jääviyteen liittyen.
Kun perustuslakivaliokunnan kokouksessa perjantaina äänestettiin siitä, tehdäänkö saamelaiskäräjälaista mietintö, SDP:n jäsenen tilalla kokouksessa sijaisti keskustan kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan varajäsen Markus Lohi. Hän on julkisesti kertonut vastustavansa lakimuutosta.
SDP:n varajäsenelle Merja Mäkisalo-Ropposelle Ojala-Niemelä oli antanut virheellistä tietoa kokouksesta. Äänestys pääsi alkamaan ennen kuin Mäkisalo-Ropponen ehti paikalle.
– Kun näin jälkikäteen mietin toimintaani, minun olisi pitänyt tajuta pitää siinä kohtaa tekninen tauko, kun tuli se äänestysesitys. Lohen tilalle olisi kutsuttu Mäkisalo-Ropponen, Ojala-Niemelä sanoo.
Lohi ehdotti valiokunnan toteavan, että sillä ei ole edellytyksiä laatia asiasta mietintöä. Asia ratkesi äänin 9–7–1 niin, ettei mietintöä tehdä.
SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP olivat sen kannalla, että mietintö olisi laadittu. Perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta olivat sitä mieltä, että ei. Yksi keskustan edustaja äänesti Ojala-Niemelän mukaan tyhjää.
Sekä Lindtman että Ojala-Niemelä korostavat, että lopputulos olisi saattanut olla sama, vaikka SDP:n edustaja olisikin ollut perustuslakivaliokunnan kokouksessa paikalla. Yksi tyhjää äänestänyt keskustan jäsen olisi siinä tapauksessa todennäköisesti päätynyt vastustamaan mietinnön laatimista.
Keskustan ministeriryhmä oli äänestänyt valtioneuvostossa esityksen antamista vastaan ja julkisesti vastustanut esitystä koko käsittelyn ajan.
Saamelaisten itsemääräämisoikeutta koskeva lakiuudistus jäi toteuttamatta kolmannelta hallitukselta peräkkäin.