Perustuslakivaliokunnan mielestä Haaviston menettely moitittavaa, mutta edellytyksiä syytteen nostamiselle ei ole
Perustuslakivaliokunta sai vuoden kestäneen urakointinsa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasiassa valmiiksi keskiviikkona.
Valiokunnan mielestä Haaviston menettely on ollut moitittavaa, mutta edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle ei ole. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoi valiokunnan kannan tiedotustilaisuudessa.
Valiokunta otti mietinnössään kantaa siihen, toimiko Haavisto lainvastaisesti tehdessään al-Holin leirin suomalaisiin liittyviä ratkaisuja ja muun muassa halutessaan siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.
Ojala-Niemelän mukaan Haaviston pyrkimys siirtää konsulipäällikkö toisiin tehtäviin oli hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaista ja siksi moitittavaa. Perustuslakivaliokunnan mielestä moitittavuutta ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.
Ministerisyytteen nostamiselle on kuitenkin asetettu korotettu kynnys, eikä se perustuslakivaliokunnan mielestä täyty Haaviston tapauksessa. Myöskään ministerin virkavelvollisuuksien rikkomisen olennaisuusvaatimus ei täyty.
– Esitutkinta-aineistosta ei ilmene sellaisia seikkoja, jotka perustelisivat sitä, että tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden vaatimus ylittyisi asiassa, Ojala-Niemelä sanoi.
Ojala-Niemelä luonnehti tapausta oikeudellisesti hyvin vaikeaksi, minkä vuoksi käsittely kesti niin kauan.
Syytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä päättää eduskunnan täysistunto. Käsittely on Ojala-Niemelän mukaan perjantaina iltapäivällä.
Asia tuli vireille kymmenen opposition kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei aio erota. Haavisto sanoo, että hänen jatkonsa perustuu oman puolueen ja eduskunnan enemmistön luottamukseen.
Hän sanoi tiedotustilaisuudessaan, että perustuslakivaliokunnan käsittelyn kestäessä on saatu 15 lasta al-Holin leiriltä Suomeen turvaan. Hänen mielestään on parempi joutua perustelemaan avun antamista kuin auttamatta jättämistä.
– Tämä prosessi on todella alkanut vuosi sitten, ja tänään on todettu, että perustuslain tarkoittamaa 116. pykälän rajan ylittävää lainvastaisuutta ei ole tapahtunut.
Sen mukaan syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Haavisto sanoi paneutuvansa perustuslakivaliokunnan lausuntoon huolellisesti ja ottavansa tulevassa toiminnassaan moitteet huomioon.
– Katson myös mitä parannusehdotuksia ja omakohtaista parannettavaa tämän pohjalta voisi olla.
Hän kertoi saaneensa käsittelyn aikana paljon ”tsemppiä” tutuilta ja tuntemattomilta ja kiitti heitä siitä.
Haavisto sanoo, että hänelle olisi sopinut asian julkisempi käsittely.
Myös perustuslakivaliokunnalle toimittamassaan lausunnossa ja vastineessa Haavisto sanoo, että hänen voidaan katsoa pyrkineen päämääriin, joihin ihmis- ja perusoikeuksien turvaamista koskeva perustuslain pykälä ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ovat velvoittaneet.
Lisäksi tehdyn esitutkinnan ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausunnot osoittavat Haaviston mukaan, ettei hän ole rikkonut häntä sitovia säännöksiä eikä syyllistynyt rikokseen. Hän pyysi valiokuntaa ottamaan kantaa sen puolesta, ettei hän ole menetellyt toimissaan lainvastaisesti.
Haaviston mukaan tämä olisi hänen oikeusturvansa huomioon ottaen kohtuullista myös siksi, että prosessi on kestänyt pitkään eikä hän ole vaitiolovelvollisuutensa vuoksi voinut korjata julkisuudessa esitettyjä virheellisiä väitteitä.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kertoi Twitterissä, että ulkoministeri Haavistolla on hänen vahva luottamuksensa.
Ohisalo kirjoittaa pitävänsä hyvänä sitä, että Haavistoa koskevan muistutuksen käsittely perustuslakivaliokunnassa on päättynyt. Hän mainitsee perustuslakivaliokunnan tulleen siihen tulokseen, että syytteen nostamiselle ei ole perusteita ja että suomalaisten lasten auttaminen on ”juridinen velvollisuutemme”.
Vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön jättivät vihreiden kansanedustajat Bella Forsgrén ja Mari Holopainen. Heidän mukaansa perustuslakivaliokunnan mietinnössä tulisi asiantuntijoiden selvän enemmistön perustelunäkemyksen mukaisesti todeta, että Haavisto ei menetellyt al-Hol-asiaan liittyvässä ratkaisutoiminnassa lainvastaisesti.
Heidän mielestään valiokunnan enemmistö ei myöskään mietinnössä anna riittävästi painoarvoa perus- ja ihmisoikeuksien asettamalle juridiselle velvoitteelle toimia.
Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 19.44.