Perussuomalaiset leikkaisi taas maahanmuutosta, kehitysavusta ja Yleltä – Tavion mukaan vaihtoehtobudjetin voisi tehdä vain kerran vaalikaudessa
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on puolueelle tutut leikkauskohteet, joita ovat esimerkiksi kehitysyhteistyö, maahanmuutto, Ylen budjetti, Sitran toiminta ja valtion Ilmastorahasto.
Kehitysapua tulisi perussuomalaisten mukaan myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista.
– Vaihtoehtobudjetin teema on asettaa Suomi ja suomalaiset ensin meidän julkisen rahan käytössä, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi vaihtoehtobudjetin julkistustilaisuudessa.
Perussuomalaiset esittää vaihtoehdossaan velanoton vähentämistä 1162 miljoonalla eurolla eli reilulla miljardilla.
– Tämä saadaan aikaiseksi säästämällä suomalaisille toissijaisista menoista budjetissa, eli sellaisista jotka eivät suomalaisten arkeen ja elämään juurikaan vaikuta, Tavio toteaa.
Hallituksen budjettiesityksessä uutta velkaa otetaan ensi vuonna 8,1 miljardia.
Tavio sanoo, että valtio velka on kasvanut tämän hallituskauden aikana räjähdysmäisesti, ja korkomenot ovat jo 1,3 miljardia vuositasolla.
Tämä ei voi jatkua, kun hyvinvointivaltion palvelut halutaan turvata, ryhmänjohtaja toteaa.
– 40 miljardista, jonka hallitus on tehnyt lisävelkaa, neljännes on muita kun koronaan tai sotaan liittyviä menoja. Siellä on ideologista rahankäyttöä, josta kansalaiset eivät ole juurikaan hyötyneet.
Tavion mukaan perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on kirkastunut ja tiukentunut vaalien lähestyessä.
– Kun kulut saataisiin alas, sitten voitaisiin tukea ehkä paremmin esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n työtä ja autettaisiin ensisijaisesti siellä lähialueilla. Mutta ensin kulut täytyy saada kotimaassa alas.
Perussuomalaiset haluaa, että sosiaaliturva on kansalaisuusperusteista eikä asumisperusteita kuten nykyisin.
Tavio sanoo, että ei-työperäinen maahanmuutto on myös ”turvallisuuskysymys ja kansallisvaltion itsesuojelukysymys”.
– Nyt pääkaupunkiseudulla on päiväkoteja, joissa ei ole ollenkaan suomalaisia lapsia, suomenkielisiä siis. Tai on uutisia Vantaalta, että on 54 lasta joista kaksi on suomenkielistä.
– Perussuomalaiset ei halua yksinkertaisesti tilannetta, jossa suomalaiset joutuvat omassa maassaan sellaiseen kipuilevaan kieli- tai kulttuurivähemmistöön siellä sun täällä, vaan haluamme myös suojella kansallisvaltiota tässä mielessä.
Perussuomalaiset kritisoi myös sitä, että EU-politiikkaan on uponnut tällä vaalikaudella lähes 10 miljardia euroa.
– Sieltä tulee laskua asiasta sun toisesta. Hyöty on hyvin ohutta, mutta laskuja tuntuu aina riittävän, sanoo eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.
Mäkelän mukaan EU:sta tulevia esityksiä yhdistää suomalaisessa poliittisessa keskustelussa se, että niihin yritetään vaikuttaa myöhässä.
– Ulina alkaa vasta siinä vaiheessa kun ruoska on jo soinut.
Ville Tavion mukaan perussuomalaisille olisi riittänyt sekin, että vaihtoehtobudjetti tehtäisiin vain kerran neljään vuoteen eikä joka vuosi.
Tavio huomauttaa, että valtion talousarviota tekee virkamiesarmeija ja hallituspuolueiden suurempi koneisto erityisavustajineen. Oppositiopuolue tekee vaihtoehtobudjettinsa pienille resursseilla, hän toteaa.
– Tässä on toki oppositiossa pohdittu, että antaisi hyvän kuvan jos tehtäisiin vaihtoehtobudjetti vaikka vain kerran vaalikaudessa, jolloin voitaisiin kuvata neljän vuoden tulo- ja menokehitystä meille mieluisalla tavalla.