Pekingin kisat jättävät ristiriitaisen perinnön – ennennäkemätöntä olympiahenkeä vai ihmisoikeustilanteen valkopesua?

Sunnuntaina päättyneet talviolympialaiset olivat norjalaisurheilijoiden suurta juhlaa
Urheilu

Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach ei säästellyt ylisanoja, kun hän luonnehti Pekingin talviolympialaisia pari päivää ennen kisojen loppua.

–  Täällä Pekingissä on hyvin selvää, että urheilijat ovat enemmän kuin iloisia. He ovat erittäin tyytyväisiä kilpailupaikkoihin, olympiakyliin, saamiinsa palveluihin ja turvallisuuteen koronakuplan sisällä näissä hyvin vaikeissa oloissa, Bach hehkutti videoidussa lehdistötilaisuudessa.

Seuraavaksi hän kehui urheilijoita.

–  Urheilijat vastaavat erinomaisilla suorituksillaan ja mielestäni ennennäkemättömällä olympiahengellään, Bach hersytteli.

Sunnuntaina päättyneet Pekingin talviolympialaiset kiistämättä tarjosivat monia hienoja urheiluhetkiä, ja suorituspaikatkin keräsivät pääosin kehuja.

–  Aika vaikuttava laitos. Keskus on hieno, mutten ole ihan varma, onko tarpeen vetää överiksi ja rakennella tuommoisia juttuja. Mutta ei valiteta, Suomen mäkimiesten päävalmentaja Janne Väätäinen luonnehti Zhangjiakoun mäkikeskusta kisojen alussa.

Kisatapahtumien vaikeudet liittyivät lähinnä haastavaan säähän, kun Zhangjiakoussa kilpailtiin vuorilla korkeassa ilmanalassa, purevassa pakkasessa ja monina päivinä hyisessä tuulessa. Sää aiheutti muutamissa kisatapahtumissa aikataulumuutoksia ja typisti miesten 50 kilometrin hiihdon runsaaseen 28 kilometriin.

Suomen ykkösampumahiihtäjä Tero Seppälä luonnehti kisaoloja haastavimmiksi, jotka hän on kohdannut.

–  Onhan täällä hyvin erilaiset olosuhteet, mutta toisaalta se toi jännitystä kisoihin ja varmasti myös televisiokatsojille, Seppälä sanoi.

Oma lukunsa oli runsas tekolumen käyttö, johon esimerkiksi muutamat alppihiihtäjät sanoivat olleen aluksi vaikea tottua. Olympialaisten aikana lunta satoi ajoittain, joten valkoista nähtiin muuallakin kuin kisaladuilla ja -rinteissä.

Bachin ylistyksestä huolimatta päättyneistä olympialaisista löytyy asioita, jotka hiertävät monia ja joilta ei ole syytä ummistaa silmiään. Kritiikki oli vahvaa jo ennen Pekingin, Zhangjiakoun ja Yanqingin ensimmäisiä kisasuorituksia.

Esille nousivat Kiinan ihmisoikeusongelmat, jotka koskevat esimerkiksi maan uiguurivähemmistön kohtelua. Esimerkiksi Britannia, Yhdysvallat, Kanada ja Australia boikotoivat kisoja diplomaattisesti.

Oma lukunsa oli tennistähti Peng Shuain tapaus. Peng katosi marraskuun alussa sen jälkeen, kun hän oli syyttänyt Kiinan entistä varapääministeriä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Myöhemmin Peng kertoi esimerkiksi L’Equipen haastattelussa, ettei ole syyttänyt ketään ja ilmoitti lopettavansa tennisuransa.

Huolta ja kritiikkiä herättivät myös kisoihin matkustaneiden urheilijoiden ja toimittajien tietoturva. Autoritäärinen Kiina rajoittaa voimakkaasti kansalaistensa pääsyä esimerkiksi monille sosiaalisen median sivustoille. Kisakuplassa internetiin oli rajaton pääsy olympialaisten omassa langattomassa verkossa, joka ei tosin ollut käytössä ainakaan osassa kisahotelleista.

Ennen olympialaisia ja niiden aikana huolta herätti koronaturvallisuus. Olympialaisten aikana urheilijat ja toimittajat elivät muusta maasta eristetyissä kisakuplissa, joissa päivittäiset koronatestit, tiukat varotoimet ja pakollinen maskien käyttö olivat arkea.

Koronatestit ja terveydentilan seuranta alkoivat jo kotimaassa, jatkuivat Pekingin lentokentällä ja kestivät kisojen loppuun saakka. Käytössä oli pakollinen kännykkäsovellus, jonne kukin kisavieras alkoi kirjata terveystietojaan jo hyvissä ajoin ennen matkaa. Sovelluksen tietoturva on herättänyt asiantuntijoissa huolta.

–  Ei tässä mitään. Tähän on jo tottunut, Pekingin olympialaisissa hiihtomitalien värisuoran ottanut Iivo Niskanen sanoi kisojen koronakuplasta.

Yleisesti ottaen koronatoimet onnistuivat hyvin, vaikka turvavälit rakoilivat esimerkiksi toimittajien kisabusseissa ja lehdistötiloissa. Uutistoimisto AFP:n mukaan viime torstaihin mennessä kisakuplassa oli todettu 435 koronatapausta siitä lähtien, kun virallisia lukuja alettiin julkaista 24. tammikuuta. Urheilijoiden osuus koronaluvuista ei ole tiedossa.

Positiivisten koronatapausten määrää voi pitää pienenä, sillä kisakuplassa on elänyt viikkoja lähes 3000 urheilijaa ja yhteensä yli 60 000 henkilöä, kuten toimittajia, vapaaehtoisia ja joukkueiden taustahenkilöitä.

Vaikka Bach puhui ennennäkemättömästä olympiahengestä, suurta hurmosta ei katsomoissa nähty. Järjestäjät päättivät jo hyvissä ajoin, ettei lehtereille oteta ulkomaisia katsojia. Lopulta lipunmyyntiä ei koronatilanteen takia käynnistetty myöskään kiinalaisille.

Katsomot eivät kuitenkaan ammottaneet täysin tyhjinä, sillä lippuja jaettiin ”kohdennetuille ihmisryhmille”. Lippujen jakoperusteet jäivät epäselviksi.

Useissa tapahtumissa yleisö istui tiiviisti yhdessä katsomonosassa, mikä oli hieman erikoista muutoin tarkkojen koronatoimien keskellä. Yleisö heilutteli lippujaan ja vilkutteli –  ainakin jos katsomon edessä olleet henkilöt niin viittilöivät.

Kiinalaisurheilijoiden menestyessä kannustamiseen kannustamista ei tarvittu. Esimerkiksi lumilautailutähti Su Yiming aiheutti kuhinaa myös kisojen vapaaehtoisissa, jotka riensivät ottamaan kuvia slopestylen hopea- ja big airin kultamitalistista.

Kontaktit paikallisiin rajoittuivat lähinnä majapaikkojen työntekijöihin sekä kisapaikkojen vapaaehtoisiin. Esimerkiksi hotellien siivoojat olivat pukeutuneet valkoisiin suoja-asuihin, jotka peittivät henkilöt kokonaan.

Lumilautailija Sun lisäksi kotiyleisön sankareihin kuului etenkin freestylehiihtäjä Eileen Gu, joka kahmi kaksi kultaa ja yhden hopean. Mitalitaulukossa peräti kolmanneksi yltänyt Kiina oli vahva etenkin freestylessa, lumilautailussa ja kaukalopikaluistelussa.

Pekingin olympialaisten suurmenestyjä oli Norja, jonka urheilijat rohmusivat mitaleita kisojen alusta loppuun. Norja rikkoi talviolympialaisten ennätyksen 16 kultamitalillaan. Aiempi yksien talvikisojen ennätys oli 14 kultaa. Samalla Norja vei mitalitilaston ykkössijan selvällä erolla. Sen potti oli 16 kultaa, 8 hopeaa ja 13 pronssia.

Kisat sujuivat myös Ruotsilta mainiosti, sillä maa rikkoi talviolympialaisten ennätyksensä kultien ja mitalien määrässä. Ruotsin saldo oli kahdeksan kultaa, viisi hopeaa ja viisi pronssia.

Kisojen kirkkaisiin nimiin kuuluivat norjalaiset ampumahiihtäjät Johannes Thingnes Bö ja Marte Olsbu Röiseland sekä ranskalaisampumahiihtäjä Quentin Fillon Maillet, joista kukin keräsi viisi mitalia. Bö juhli peräti neljää kultaa. Venäläinen Aleksandr Bolshunov oli puolestaan maastohiihdossa viidesti mitaleilla.

Pikaluistelussa Hollannin Irene Schouten rohmusi kolme henkilökohtaisten matkojen kultaa, ja maastohiihdossa saman teki Norjan Therese Johaug.

Suomalaisittain kilpailut sujuivat mitaleilla mitattuna hyvin. Kahdeksan mitalia on Suomen paras saalis sitten vuoden 2006 Torinon kisojen, joissa ei tullut yhtään kultaa. Menestys jakautui Pekingin kisoissa kuitenkin epätasaisesti, sillä mitaleita irtosi vain maastohiihdosta ja jääkiekosta. Monissa lajeissa kokonaissaldo oli odotuksiin nähden pettymys.

Kisojen suurin suomalaissankari oli Iivo Niskanen, joka voitti kultaa 15 kilometrin perinteisellä, otti Joni Mäen kanssa hopeaa pariviestissä ja ylsi yhdistelmäkilpailussa pronssille. Myös Leijonien kultajoukkue ja kahden mitalin Kerttu Niskanen loistivat.

Kisojen suuriin ja ikäviin puheenaiheisiin kuului venäläisen taitoluistelijan Kamila Valijevan tapaus. Vasta 15-vuotias Valijeva antoi joulukuussa positiivisen dopingnäytteen, joka paljastui kesken olympialaisten. Valijeva sai silti osallistua olympialaisten yksinluisteluun Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen (CAS) luvalla.

Lyhytohjelman jälkeen kärjessä ollut Valijeva kaatuili vapaaohjelmassaan ja putosi kokonaistuloksissa neljänneksi. Sydänjuuriaan myöten pettynyt Valijeva sai valmentajaltaan Eteri Tutberidzelta lohdutuksen sijaan verbaalisen ryöpytyksen, jossa tämä tivasi, miksi luistelija oli ”luovuttanut”.

KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach sanoi pitävänsä Tutberidzen käytöstä kylmäävänä ja järkyttävänä.

Pekingin olympialaiset ovatkin herättäneet laajemman keskustelun taitoluistelun valmennusmetodeista tietyissä maissa ja siitä, pitäisikö aikuisten kisojen alaikärajaa nostaa.

Pekingin olympialaiset osuvat samaan jatkumoon monien urheilun tuoreiden suurkisojen kanssa, jotka ovat herättäneet närää järjestäjämaiden takia. Venäjällä järjestettiin muun muassa talviolympialaiset 2014 ja jalkapallon edelliset miesten MM-kisat. Jalkapallon seuraava MM-turnaus pelataan loppuvuodesta Qatarissa.

Venäjää on kritisoitu muun muassa vähemmistöoikeuksien polkemisesta, ja Qatariin liittyy useita pulmallisia ihmisoikeuskysymyksiä. Ennen Sotshin talvikisoja puhuttiin myös ympäristökysymyksistä ja korruptiosta. MM-jalkapallon myöntämiseen Qatarille on liitetty painavia korruptioepäilyjä.

–  Yksi vahvistuvista ilmiöistä on niin sanottu urheilupesu, jolla pyritään valkopesemään esimerkiksi huonoa ihmisoikeustilannetta. Huomiota halutaan siirtää ylevään urheiluun ja monimutkaisten kisojen kunniakkaaseen läpivientiin vaikeissa oloissa. Tämä huomio siirretään pois jostain muusta, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola muistutti ”Urheiludiplomatia Suomen työkalupakissa” -nimisessä webinaarisa tammikuussa.

Eri puolilla Pekingin olympialaisia näkyi kisaslogan, jossa ihmisiä kannustettiin toimimaan yhdessä yhteisen tulevaisuuden puolesta:  ”Together for a Shared Future”.

Aika näyttää, mitä tulevaisuus tuo, mutta ainakin seuraavat olympialaiset järjestetään länsimaissa, kun Pariisi isännöi kesä- ja Milano/Cortina d’Ampezzo talviolympialaisia. Myöskään Pekingin olympialaisten kisapaikat eivät hiljene, sillä paralympialaiset alkavat alle kahden viikon päästä.