Parisuhteiden raju muutos näkyy syntyvyydessä, sanoo tutkimusprofessori
Parisuhteissa tapahtunut raju muutos vaikuttaa suuresti alhaiseen syntyvyyteen, muistuttaa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
– Nuoret ihmiset muuttavat edelleen yhteen ja avoliittoihin, mutta ne eivät kestä, hän sanoi keskustellessaan syntyvyydestä keskustan ex-puheenjohtajan, kansanedustaja Annika Saarikon Instagram-livessä perjantai-iltana.
Aikaisemmin avoliitto johti herkästi avioliittoon ja lapseen, mutta nyt se päättyy näitä todennäköisemmin eroon. Tätä on tutkinut myös Turun yliopiston väestötieteen professori Marika Jalovaara.
– Tutkimus todella hätkähdytti meitä, Rotkirch kertoi.
Lasten saaminen siis lykkääntyy, kun ensin pitää toipua erosta ja etsiä uusi puoliso, jonka kanssa lapsitoive voisi toteutua.
Rotkirchin mukaan jo tämä parisuhteiden muuttuminen itsessään tarkoittaa, että syntyvyys laskee. Yksinkertaisesti ei enää ehditä saada toivottua lapsilukua.
Saarikko totesi, että parisuhdenäkökulma on ollut yhteiskunnalliselle keskustelulle ja poliitikoille ”se vaarallisin ansa” syntyvyydestä keskusteltaessa. Lakiin ei voi kirjoittaa, että rakastukaa ja lisääntykää.
– Pohjimmiltaan aika monesti on kysymys siitä, että entä jos ei ole ketään, jonka kanssa lapsen voisi saada, tai jos ajatus vanhemmuudesta yksin on liian musertava, Saarikko sanoi.
Rotkirchin mukaan pariskuntien pitäisi saada terapiatukea nykyistä helpommin, sillä yksityinen pariterapia on kallista.
– Tällä hetkellä ainoastaan lapsiperhevanhemmat saattavat saada julkiselta puolelta parisuhdetukea, hän huomautti.
Rotkirchin mukaan Suomessa pitäisi puhua seksivalistuksen lisäksi myös perhesuunnittelusta ja erilaisista tavoista tulla vanhemmaksi.
– Naisen ja miehen hedelmällisyys on korkeimmillaan noin 24-vuotiaana ja sitten se lähtee laskuun. Jyrkkä lasku naisilla alkaa keskimäärin 35-vuotiaana, väestötutkija muistutti.
Kaikki eivät voi saada lapsia myöhemmällä iällä edes hedelmöityshoidoilla.
– Hedelmöityshoidot voivat auttaa tosi paljon ja niihin voisi panostaa paljon enemmän, mutta meillä on myös se vaara kulttuurissa, että niin moni asia ruokkii lasten tekemisen lykkäämistä.
Rotkirch kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreesta kyselystä, jonka mukaan lapsettomuutta kokeneista vain 60 prosenttia hakeutui lapsettomuushoitoihin ja heistä vain puolet sai hoitojen johdosta lapsen. Suurin syy hedelmöityshoitojen epäonnistumiseen oli ikä.
Hedelmöityshoidoilla saadaan lähes viisi prosenttia Suomen syntyvyydestä ja ne ovat todella tärkeitä, Rotkirch sanoo. Iso muutos tapahtuu kuitenkin muualla.
20–29-vuotiaat saavat nyt melkein puolet vähemmän lapsia kuin vain 15 vuotta sitten, Rotkirch kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi häneltä äskettäin syntyvyysselvityksen, jossa esitettiinkin ”vauvabonusta” alle 30-vuotiaille. Sen voisi saada esimerkiksi asuntolainan tai opintolainan hyvityksenä, verohelpotuksena, eläkemaksujen alennuksena tai näiden yhdistelmänä.
Rotkirch sanoo yhteiskunnan viestittävän, että ennen vauvaa pitää opiskella, matkustaa, toteuttaa itseään ja työskennellä.
– Ihannoidun elämäntyylin ja lisääntymisen ristiriita on aito ja syvä, mutta se ei ole naisten vika, tutkimusprofessori korostaa.