Pakolaisapu voimaton: Syyrialaisten perheenyhdistämiset lähes mahdoton tehtävä
Syyrian sotaa paennut Danyal Taher on yrittänyt saada vaimonsa Suomeen jo pitkän tovin.
Turkki ei nykyisin myönnä syyrialaisille viisumeita heppoisin perustein, eikä tilanne näytä muuttuvan.
Tämä vaikeuttaa merkittävästi Suomeen tulleiden syyrialaisten mahdollisuutta saada perheenjäsenensä maahan. Aikaisemmin syyrialaiset pääsivät Turkkiin helposti.
Taher sai Suomesta turvapaikan toissa syksynä.
Pian Taherin oleskeluluvan jälkeen hänen vaimonsa haki perheenyhdistämistä ja kävi loppusyksystä 2015 haastattelussa Suomen Ankaran-lähetystössä.
– Puoli vuotta haastattelun jälkeen Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että vaimoni täytyy käydä uudelleen haastattelussa.
Taherin puoliso yritti sen jälkeen kahdesti saada tuloksetta viisumia Turkkiin. Ensimmäisellä haastattelukerralla viisumia ei vielä tarvittu.
Vuodesta 2012 asti Suomesta turvapaikan saaneiden perheenjäsenten on täytynyt laittaa perheenyhdistäminen vireille ulkomailla olevassa Suomen edustustossa.
Tällä hetkellä syyrialaisten ja irakilaisten perheenjäsenten täytyy asioida Ankarassa sijaitsevassa oleskelulupakeskuksessa.
Taherin mukaan viisumiongelma koskettaa jo suurta joukkoa syyrialaisia. Hän ihmettelee, miksi syyrialaisten perheasioita ei voi hoitaa muualla kuin Ankaran edustustossa.
– Vaimoni täytti viisumihakemukset huolellisesti ja tilasi lennot ja hotellit, mutta se ei toiminut.
STT ei pysty todentamaan Taherin kertomuksen vaiheita, koska viranomaiset eivät voi kommentoida yksittäisiä tapauksia.
Meillä on lista ainakin 30 perheestä, joiden perheenjäsenet eivät ole saaneet viisumia.
Kaisa Väkiparta
Turkin nuiva viisumipolitiikka on tehnyt perheenyhdistämisistä lähes mahdotonta, kertoo Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
– Meillä on lista ainakin 30 perheestä, joiden perheenjäsenet eivät ole saaneet viisumia, Väkiparta kertoo.
Maahanmuuttovirasto avasi marraskuussa sähköisen palvelun, jonka kautta perheenyhdistämisen voi laittaa vireille.
Hakijan täytyy kuitenkin asioida myös fyysisesti Ankarassa.
– Sähköinen palvelu on hyvä, mutta se ei poista ongelmaa, jos Turkkiin ei pääse.
Lisäksi jos perheenyhdistämistä hakee yli kolme kuukautta siitä, kun on saanut turvapaikan Suomesta, voimaan tulevat keväällä paljon keskustelua herättäneet tulorajat.
– Kiristämällä perheenyhdistämisen ehtoja halutaan viestittää, ettei tänne kannata tulla ja jos itse pääsetkin, niin perhettäsi et ainakaan saa, Väkiparta summaa.
Tarkkaa tietoa siitä, paljonko perheenyhdistämisiä on jätetty hakematta, on hankalaa löytää, koska vain vireille laitetut yhdistämiset tilastoidaan.
Kaisa Väkiparran mukaan monet syyrialaisten perheenjäsenet harkitsevat matkustamista Suomeen ja turvapaikan hakemista itselleen, koska perheenyhdistämisen reitti on tukossa.
Jotkut turvautuvat epätoivoissaan myös asiakirjaväärentäjiin saadakseen viisumin väärennetyn passin tiedoilla.
Väkiparran mukaan tilanne vaarantaa pakolaisten kotoutumisen. Hänen mielestään ulkoministeriön pitäisi tarjota palveluja syyrialaisille ja irakilaisille myös Turkin ulkopuolella.
– Kieliopinnot tai muut eivät kiinnosta, jos koko ajan täytyy huolehtia, miten perhe voi ja kuinka heidät saisi turvaan.
Esimerkiksi Ruotsissa syyrialaiset voivat hoitaa perheenyhdistämisasioita Turkin lisäksi muun muassa Jordaniassa, Saudi-Arabiassa ja Arabiemiirikunnissa.
Perheenyhdistämistä haluavien syyrialaisperheiden viisumiongelmat Turkin kanssa ovat ulkoministeriön tiedossa.
Suomen viranomaiset ilmoittavat Turkille kaikkien ihmisten nimet, jotka haluavat viisumin Turkkiin asioidakseen oleskelulupakeskuksessa Ankarassa.
– Jos saamme tällaista viestiä, yksiselitteisesti viestimme näille ihmisille on, että ilmoittaa siitä Ankaran suurlähetystöön, kansalaispalvelupäällikkö Pasi Tuominen kertoo.
Suomi ei kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, päästääkö Turkki ihmisiä maahan tai myöntääkö se näille viisumeita.
– Jos viisumia ei saa, siitä lähetetään tiedustelu Turkin viranomaisille. Näitä tiedusteluja on tehty kesästä lähtien kymmenen.
Tuominen toteaa, että vaikein tilanne on niillä syyrialaisille, jotka oleskelevat Syyriassa.
Tuomisen mukaan syyrialaisten ja irakilaisten asioiden keskittäminen Ankaraan johtuu ensisijaisesti siitä, että toimintaedellytyksiä Syyriassa ei ole.
Irakissa lähetystö sulki ovensa jo 1990-luvulla.
– Beirutin suurlähetystöllä puolestaan ei ole asiakaspalveluun soveltuvia tiloja, henkilökuntaa eikä tietoliikenneyhteyksiä.
Lisäksi Ankaran edustustolla on asiantuntemus toimipiirinsä alueen asiakirjoista ja käytännöistä.
– Esimerkiksi hakijoiden asiakirjat täytyy laillistaa Ankarassa, eikä sitä voi tehdä muualla.
Ulkoministeriössä pohditaan keinoja, miten tilannetta voisi helpottaa.
Tuominen toteaa myös, että jos ihminen ilmoittaa Suomen viranomaisille, ettei saa viisumia Turkkiin, hänen täytyy yksilöidä viestissään riittävän selvästi, kuka hän on.
Muuten Suomen viranomaiset eivät voi kysyä hakijan tilanteesta Turkilta.
– Hakija voi kieltäytyä tietojensa luovuttamisesta Turkille, mutta tällöin on epätodennäköistä että Turkki käsittelisi näitä viisumihakemuksia.
Ulkoministeriössä pohditaan keinoja, miten tilannetta voisi helpottaa.
Tuominen kuitenkin sanoo, ettei helppoja ja lain ehdot täyttäviä vaihtoehtoja ole yksinkertaista löytää.