Päivi Räsänen joutui puolustamaan kotihoidontukea ministerinä itku kurkussa viittä puoluetta vastaan – "Se oli todella tuskallista"
Arvokonservatiivisten kristillisdemokraattien paikka on yleensä löytynyt oppositiosta.
Kristillisdemokraattien nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen arvioi puolueen saaneen äänensä kuuluviin tälläkin vaalikaudella hyvin.
Esimerkiksi hän nostaa kysymyksen EU:n elpymisrahastosta, jota kristillisdemokraatit on puheenjohtajansa Sari Essayahin johdolla tiukasti vastustanut.
Puolueen perinteisiin leipälajeihin kuuluu myös perhepolitiikka, jossa kristillisdemokraatit on puolustanut kotihoidontukea ja perheiden mahdollisuutta vastata hoivavastuista.
– Uskon, että olemme pystyneet myös keskustapuoluetta omalta osaltamme tukemaan, Räsänen sanoo Suomenmaan Ryhmyrit-juttusarjan haastattelussa.
Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin kokoomusvetoisten hallitusten sisäministerinä toiminut Räsänen sanoo perhevapaiden olleen hänen ministerikautensa vaikein kysymys.
Räsänen sanoo joutuneensa puolustamaan tuolloin kotihoidontukea alasajolta hallituksessa yksin viittä puoluetta vastaan.
– Ja se oli todella tuskallista, melkein itku kurkussa siellä sai olla niissä yöllisissä neuvotteluissa sitä puolustamassa.
Räsänen sanoo havainneensa kotihoidontuen olleen tälläkin vaalikaudella yhden puolueen varassa, joskin hieman leveämmillä hartioilla kuin hänen ministeriaikanaan.
– Ja tässä toivon, että linja pitäisi keskustalla.
Perhelainsäädännön uudistamisessa Räsänen ja kristillisdemokraatit eivät pidä äiti- ja isä -nimikkeiden häivyttämisestä ja vapaiden kiintiöajattelusta.
– Kyllä perheillä pitäisi olla valinnanvapaus itse päättää, kumpi vanhemmista hoitaa lapsia. Koska elämäntilanteet ovat niin erilaisia, sitä ei pitäisi valtiovallan taholta määräillä.
Seksuaalivähemmistöille arvoissaan Raamattuun nojaava Räsänen on ollut jo pitkään punainen vaate. Räsäsen lausuntoja tutkii tällä hetkellä myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.
Räsänen sanoo, ettei tiedä mikä tilanne asiassa tällä hetkellä on.
– Se on kyllä hyvä kysymys. Tarkistan joka päivä syyttäjän tiedotesivut, koska nämä jutut ovat edelleenkin valtakunnansyyttäjän harkinnassa. Eli siellä tehdään sitä syyteharkintaa, ja ihmettelen kyllä sitä, miten pitkään tämä on jatkunut.
Räsänen sanoo, ettei ole omasta mielestään syyllistynyt mihinkään rikoksiin. Hän pitää roikottamista epäilysten alla sananvapauden ja uskonnonvapauden kannalta huolestuttavana ja toivoisi että asioihin saataisiin jo selvyys.
– Kun kyse on ihan siitä, että olen pitänyt esillä kristilliseen uskoon, Raamatun opetuksiin liittyviä peruskäsityksiä avioliitosta ja seksuaalisuudesta ja niitä ei mielestäni jatkossakaan pidä lähteä rajoittamaan.
Räsänen arvelee asian ratkaisemisen olevan toisaalta valtakunnansyyttäjällekin vaikeaa.
– Todennäköisesti tämä sen takia vie aikaa.
Hallitus aikoo ohjelmansa mukaisesti uudistaa juridisen sukupuolen korjaamista säätelevän niin sanotun translain. Pohdinnassa on, millaisia selvityksiä ja harkintaa sukupuolen korjaaminen vaatii.
Räsäsellä ja kristillisdemokraateilla saattaa olla vielä paljon sanottavaa asiasta, kun hallituksen esitys valmistuu. Räsänen huomauttaa, että hallitus on ohjelmassaan lähtenyt siitä, että sukupuoli voitaisiin määrittää oman kokemuksen pohjalta ilman lääketieteellistä perustetta.
– Ja tämä on mielestäni ongelmallista, koska sukupuoli on kuitenkin biologinen fakta. Se on vähän samalla tavalla kuin ihmisen ikä, kokemuksia voi olla monenlaisia omasta iästä, mutta on kuitenkin biologinen fakta se, minkä ikäinen ihminen on.
Räsänen näkisi mieluummin, että sukupuolen sisällä voisi olla ”hyvin erityyppisiä ihmisiä”.
– Tällainen ajatus, että ihmisen kokemus määrittäisi sen, mitä sukupuolta edustaa, tuo nuorille hämmennystä juuri siinä vaiheessa kuin aikuisuuteen kasvetaan, Räsänen sanoo,
Räsäsen mukaan asiasta ja lainmuutoksesta käytävä keskustelukin saattaa vaikuttaa siihen, että ”sukupuolihämmennystä” nähdään yhä enemmän.
Räsänen sanoo kristillisdemokraattien aikovan puuttua asiaan vahvasti.
– Toivon, että siitä nyt pidetään vahvasti kiinni, että alaikäisille henkilöille ei näitä sukupuolenvaihdosasioita aleta tuomaan.
Räsäsen mukaan hallitusohjelmassa puhutaan kyllä täysi-ikäisyydestä.
– Mutta sitten täytyy muistaa se, että 18-vuotiaskin on vielä todella nuori tällaisia ratkaisuja tekemään. Siinä vaiheessa ei ole edes murrosikä vielä henkisellä tasolla ohi, hän huomauttaa.
Koronapandemian iskettyä viime keväänä Räsänen joutui päivittäisellä työmatkallaan ennen kokemattoman eteen.
Uudenmaan rajat oli koronaepidemian rajaamiseksi suljettu ja Räsänen tarvitsi Riihimäen ja Helsingin välillä matkustaakseen kulkuluvan.
– Se, että Suomessa poliisi nousee junaan ja tarkistaa oikeuden kulkea maan sisällä paikasta toiseen, toi jotenkin mieleen aivan toisenlaiset olosuhteet.
Räsänen toivoo, ettei viime aikoina pohdiskeltuun ulkonaliikkumiskieltoon tarvitsisi mennä. Räsäsen mielestä se ei ole tarpeen, koska suomalaiset eivät talviaikaan ylipäätään parveile keskieurooppalaiseen tapaan.
Kun ravintolat, sisäliikuntapaikat, kulttuuritapahtumat ja kirkot ovat kiinni, jäljelle ei Räsänen mukaan muutenkaan jää juuri muuta kuin välttämättömät asioinnit ja ulkoliikunta.
Lääkärikansanedustaja sanoo olevansa huolissaan koronan vaikutuksista kansanterveydelle. Liikunta ja kunnossa pysyminen olisi hänen mielestään tärkeää koronankin ehkäisemiseksi.
– Minä ajattelen, että suomalaisia pitäisi enemmänkin kehottaa liikkumaan ulkona kuin sitä rajoittaa.
Tuskastuttavan hitaasti edenneisiin koronarokotuksiin Räsänen ei kaipaa eturyhmäajattelua.
– Pelkään, että jos tässä ruvetaan erilaisia ryhmiä nostamaan, niin niitä on kyllä aika paljon.
Räsänen toivoo, että yli 70-vuotiaiden ja riskiryhmien jälkeen edettäisiin ikäjärjestyksessä. Räsänen muistuttaa, että varsinkin yli 60-vuotiailla miehillä riskit ovat suuret.
– Tässä olisin valmis asettamaan miehet etusijalle, koska tiedämme, että heillä on suurempi riski kuin naisilla.
Rokotteiden hankinnassa Räsänen kehottaa etsimään muitakin reittejä kuin EU:n yhteishankinnat. Hän toivoisi, että Suomi liittyisi toisen polven rokoteyhteistyön Israelin kanssa käynnistäneiden Tanskan ja Itävallan seuraan.
Räsänen muistuttaa Israelin olleen johtava maa rokotuksissa ja taudin niskan taittamisessa. Räsäsen mielestä pidemmälle tähtääminen ja valmiuksien rakentaminen on tärkeää, koska rokotustarve tuskin loppuu tähän kevääseen. Myös omaa rokotetuotantoa kannattaa edistää.
– Meillä tulee hyvin todennäköisesti tarve rokottaa vuosittain ja jos tulee näitä virusmuunnoksia, niin saattaa olla että tiuhempaankin.
Koronakriisistä huolimatta hallitus sai sote-uudistuksen aikataulussa eduskunnan käsittelyyn.
Räsäsen mukaan kristillisdemokraatit on pyrkinyt niin tällä kuin edelliselläkin vaalikaudella suhtautumaan soten etenemiseen hyvin rakentavalla tavalla. Puolueessa nähdään, että uudistus tarvitaan.
– Me emme ole olleet sellaisella totaalisen kampittamisen linjalla, mitä nähtiin viime vaalikaudella ja ehkä tälläkin vaalikaudella, vaan halutaan olla rakentavasti mukana.
Räsänen sanoo kantavansa kuitenkin huolta siitä, että sote ei tälläkään kertaa läpäise perustuslakivaliokuntaa. Yksi ongelma on hänen mukaansa Uudenmaan erillisratkaisu, joka jättää kolmasosan suomalaisista erityis- ja perustason palveluintegraation ulkopuolelle.
Myös ulkoistamissopimusten purkamisissa voi Räsäsen mukaan tulla vastaan hyvin vaikeita kysymyksiä ja perustuslaillisia ongelmia.
Kristillisdemokraatit ovat Räsäsen mukaan kritisoineet myös sitä, että edellisestä, hyvin markkinahenkisestä mallista on siirrytty toiseen ääripäähän, jossa hyvin toimivaa julkista palvelutuotantoa tukevaa yritystoimintaa ollaan rajaamassa ulos.
Räsänen näkee kuitenkin, ettei sotessa ole kyse enää pelkästään hallituksen ongelmasta vaan koko poliittisen järjestelmän uskottavuudesta.
– Minä kyllä vilpittömästi toivoisin, että tässä vihdoin onnistuttaisiin, hän vakuuttaa.
Suomenmaa haastattelee Ryhmyrit-juttusarjassaan kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.