Pääministeri Orpo ilmastolaista: Hallitusohjelma on kaikilta osin voimassa
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tämänhetkinen taloudellinen epävarmuus vain alleviivaa tarvetta vahvistaa Suomen houkuttelevuutta investointi- ja yritysympäristönä.
– Totta kai toimintaympäristö haastaa meitä isosti. Maailman talouden epävarmuus ja Ukrainassa jatkuva Venäjän hyökkäyssota painavat taloussuhdannetta, mikä ei tee tätä helpommaksi. Mutta sitä suuremmaksi se tekee tarpeen vahvojen kasvutoimien aikaansaamiseen, työllisyyden kehityksen vahvistamiseen, investointien houkuttelemiseen Suomeen, Orpo totesi tiistaina medialle ennen hallituksen puoliväliriihtä.
Myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi, että taloudellinen epävarmuus ja kauppasodan uhka vain alleviivaavat tarvetta merkittävälle kasvupaketille.
– Me teemme sellaisia päätöksiä, joihin me voimme vaikuttaa, Purra sanoi.
Hallitus kokoontui tänään puoliväliriiheen neuvottelemaan valtiontalouden suunnasta vuosiksi 2026–2029.
Purra sanoi, että hallituksen finanssipoliittisista tavoitteista pidetään kiinni.
– Siinäkin tapauksessa, että toimille kyetään laskemaan erilaisia dynaamisia vaikutuksia, meitä sitoo myös lyhyen ajan budjettirajoite. Pidämme näistä kokonaisuuksista kiinni.
Purran mukaan valtiovarainministeriön (VM) ennustetta on jouduttu tarkistamaan alaspäin useamman prosenttiyksikön kymmenyksen verran jo pelkästään taloudellisten epävarmuuksien lisääntymisen eli käytännössä kahden viikon tapahtumien vuoksi.
– Kyllä se näkyy myös VM:n ennusteessa, jonka pohjalta neuvottelemme.
Ennuste julkaistaan kuun lopulla, mutta Purran mukaan se ei sisällä kasvutoimien vaikutusta. Hallitus neuvottelee näistä kasvutoimista kehysriihessä.
VM ennusti joulukuussa, että talous kasvaisi tänä vuonna 1,6 prosenttia. Nyt ennustetta hivutetaan siis alemmas Yhdysvaltojen tullivenkoilun ja siitä seuranneen epävarmuuden takia.
Orpolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, onko riihessä pöydällä ilmastolain avaaminen tai ilmastotavoitteiden höllentäminen.
– Hallitusohjelma on kaikilta osin voimassa ja tarkoitus pitää voimassa, hän vastasi.
Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan ilmastolakiin, johon on kirjattu tavoite siitä, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Myös RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoi, että ilmastolaki on keskeinen osa hallitusohjelmaa.
Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että ilmastolaista voi tulla puoliväliriihen kiistakysymys. Neuvottelulähteistä kerrottiin IS:lle, että perussuomalaiset on nostamassa ilmastolain tapetille puoliväliriihessä.
Sekä perussuomalaiset että kristillisdemokraatit ovat aiemmin kritisoineet ilmastotavoitteita.
Purra on ennen puoliväliriihtä sanonut toivovansa, että hallitus saa aikaan merkittävän veronkevennyspaketin, joka tukisi talouskasvua ja palkansaajien ostovoimaa. Pöydällä on ollut ainakin ansiotuloverotuksen ja yhteisöveron keventäminen.
VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi viime viikolla STT:n haastattelussa, että sovittavan veropaketin koko on kiinni siitä, mikä on liikkumavaran puitteissa toteutettavissa. Realistinen haarukka on satojen miljoonien eurojen liikkumavara, hän totesi.
Veronkevennykset merkitsisivät verojen tiukennuksia tai uusia säästöjä toisaalle. HS kertoi pitkäperjantaina, että hallitus aikoisi päättää puoliväliriihessä ammattiliittojen ja työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta.
Verovähennysoikeus tarkoittaa sitä, että tuloveron perusteena oleva tulo pienenee jäsenmaksun verran. Suunnitelman toteutuessa valtion vuotuiset verotulot kasvaisivat arviolta noin 190 miljoonaa euroa.
Säästöistä on neuvoteltu lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveysalalle sekä opetus- ja kulttuurialalle.
Riihen on määrä päättyä huomenna keskiviikkona.