Opposition vaihtoehdot Saarikon roustattavaksi – eduskunnan resurssilisäys toi ryhtiä varjobudjettiväittelyyn
Eduskunnan vuodenkierto on ehtinyt lähelle finaalia, valtion ensi vuoden talousarvion viimeistelyä ja hyväksymistä.
Sitä ennen isossa salissa käydään keskustelu opposition vaihtoehtobudjeteista, joita oppositioryhmät ovat valmistelleet syksyn ajan. Kyse on eräänlaisesta väärän kuninkaan päivästä, jossa rooli ovat toisin päin kuin tavallisesti: hallitus opponoi opposition esityksiä.
Nykymuodossaan varjobudjettiperinne on vielä melko nuori. Aiemmin opposition budjettivaihtoehdot olivat usein parille a-neloselle läiskittyjä menolisäyslistoja, joiden rahoitus oli järjestetty vippaskonstein, esimerkiksi verotuloarviota korottamalla tai ylioptimisella harmaan talouden torjunnalla.
Puhemies Eero Heinäluoman (sd.) kaudella opposition mahdollisuuksia hallituksen talouspoliittiseen haastamiseen lisäämällä eduskunnan tietopalvelun resursseja laskelmien ja vaikutusarvioiden laadintaan. Hallituksen ja opposition laskelmissa käytetään nykyisin samaa Sisu-mikrosimulointimallia, mikä tekee niistä periaatteessa vertailukelpoisia.
Oppositioryhmät ovat myös panostaneet varjobudjetteihin eri tavalla kuin ennen. Kunnollisten vaihtoehtobudjettien laatiminen on tuonut ainakin jonkin verran ryhtiä ja konkretiaa hallituksen ja opposition väliseen talouspoliittiseen keskusteluun.
Myös valtiovarainministerit ovat ottaneet roolinsa opposition vaihtoehtojen kommentaattoreina ja opponentteina vakavasti.
Asiassa saadaan keskiviikkona työnäyte uudelta ministeriltä, kun opposition vaihtoehtoja ruotii ja ”roustaa” nykyinen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Perussuomalaiset julkistavat oman vaihtoehtonsa tiistaina aamupäivällä. Luvassa lienee tuttuun tapaan ainakin leikkausesityksiä maahanmuuttoon ja kehitysapuun ja bensaveroale.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkisti oman ”Kestävän tulevaisuuden vaihtoehdoksi” nimetyn varjobudjettinsa viime perjantaina.
Perikokoomuslaiseen tapaan vaihtoehtobudjetti keventäisi palkka- ja eläketulojen verotusta 800 miljoonalla eurolla. Samalla kokoomus on laskenut vaihtoehtonsa vahvistavan julkista taloutta 2,5 miljardilla eurolla ja nostavan työllisten määrää 100 000:lla.
Vaihtoehtobudjetti sisältää verojen ja maksujen kevennyksiä yhteensä 1,4 miljardin euron edestä, mutta osan kokoomus rahoittaisi muun muassa haittaveroja nostamalla. Verotus kevenisi kokonaisuudessaan 530 miljoonalla eurolla.
Tulopuolella kokoomus säätäisi muun muassa terveysperusteisen veron terveydelle haitallisille tuotteille. Uudella verolla kerättäisiin valtion kassaan 150 miljoonaa euroa. Lisäksi kokoomus laajentaisi virvoitusjuomaveron veropohjaa uusiin tuotteisiin ja kiristäisi tupakan verotusta.
Kokoomus verottaisi myös työmarkkinajärjestöjen sijoitustuottoja ja veisi ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Työttömyyskassojen maksut säilyisivät vähennyskelpoisina.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esittää omassa varjobudjetissaan puolen miljardin euron panostusta hoitojonojen purkuun.
Kristillisdemokraatit esittää myös muun muassa terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta. Lapsilisiin puolue ehdottaa lapsilisiin 10 euron tasokorotusta.
Kristillisdemokraatit pitää myös polttoaine- ja energiaveron kevennyksiä välttämättöminä tilanteessa, jossa bensan litrahinta hipoo kahta euroa.