Oppositioedustajat: Hallitus yritti kävellä eduskunnan yli – suuri valiokunta esti
Suuren valiokunnan vasemmistoliiton, SDP:n, keskustan ja vihreiden jäsenet kiittelevät valiokunnan tänään antamaa lausuntoa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjuntaa koskevasta ns. CSAM-asetusehdotuksesta.
Suuri valiokunta katsoo perustuslakivaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan ja hallintovaliokunnan tavoin, ettei nykyistä puheenjohtajamaa Unkarin ehdotusta tule hyväksyä, koska se ei vastaa suuren valiokunnan aiempia vaatimuksia tai huomioi perustuslakivaliokunnan kannanottoja.
Oppositioedustajat kritisoivat hallitusta siitä, ettei hallitus antanut asiassa tavanomaista jatkokirjelmää eduskunnalle vaan oli alun perin kuittaamassa Unkarin ehdotuksen ilman uutta eduskuntakäsittelyä, huolimatta ehdotuksen räikeästä ristiriidasta suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan aiempien kantojen kanssa.
Perustuslakivaliokunta ja suuri valiokunta muistuttavat painokkaasti eduskunnan kantojen noudattamisesta ja eduskunnan asemasta ylimpänä valtioelimenä.
– On käsittämätöntä, että hallitus olisi ollut valmis kävelemään eduskunnan kantojen yli ja sivuuttamaan asianmukaisen valiokuntakäsittelyn, Mai Kivelä (vas.) sanoo tiedotteessa.
– Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin vaatinut, että neuvotteluissa ehdotus on saatava sopusointuun perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Onneksi saimme suuressa valiokunnassa painettua jarrua ja turvattua perustuslain mukaisen käsittelyn.
Puheenjohtajamaa Unkarin muokkaama asetusehdotus vaatisi viestisovelluksia mahdollistamaan kuvien etukäteisseulonnan ennen niiden lähettämistä hyväksikäyttömateriaalin tunnistamiseksi.
Seulontaa tehtäisiin, mikäli kansallinen tuomioistuin tai viranomainen olisi antanut palveluntarjoajaa koskevan tunnistamismääräyksen.
– Vaikka hallitus yritti esittää, ettei ehdotus kajoaisi viestinnän salaukseen, tekee se tosiasiassa juuri niin, Miapetra Kumpula-Natri (sd.) sanoo.
– Kuvien seulonta ennen niiden lähettämistä kiertäisi käytännössä salauksen ja murentaisi viestisovellusten luotettavuutta. Tällainen kohdentamaton valvonta johtaisi tosiasiassa viestinnän massavalvontaan ja murentaisi viestinnän luottamuksellisuuden suojaa EU:ssa.
Kumpula-Natrin mukaan tämä avaisi oven jatkossa uusille perusoikeusrajoituksille, autoritaaristen hallintojen väärinkäytöksille tai rikolliselle toiminnalle.
Asiantuntijat ovat kritisoineet myös esitettyyn teknologiseen ratkaisuun liittyviä epävarmuuksia.
Esimerkiksi hallintovaliokunta katsoi lausunnossaan, että teknologian käyttöön liittyy merkittäviä haasteita, sillä tiedoston muokkaus muuttaa sen tunnistetta ja heikentää näin ollen tekniikan luotettavuutta. Tunnistus voidaan kiertää vähäiselläkin tiedoston muokkaamisella. Käytettävä teknologia saattaa myös aiheuttaa runsaasti virheosumia.
– Ehdotus perustuu teknologiaan, jota ei ole käytössä ja joka ei todennäköisesti olisi edes tehokasta ehkäisemään hyväksikäyttömateriaalin levittämistä, kun seulonta perustuisi vain valmiiksi rikolliseksi tunnistettuun materiaaliin ja olisi helppo kiertää kuvia muokkaamalla, Jouni Ovaska (kesk.) sanoo.
– Tavallisten kännykänkäyttäjien perusoikeuksiin puututtaisiin ilman, että tällä todellisuudessa suojeltaisiin lapsia vastenmieliseltä rikollisuudelta, hän toteaa.
Suuren valiokunnan lausunnon tavoin oppositioedustajat pitävät ensiarvoisen tärkeänä, että EU:ssa jatketaan työtä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja hyväksikäytön torjumista ja toimivien ratkaisujen kehittämistä.
– Lasten suojelu ja seksuaaliväkivallan torjunta ovat äärimmäisen tärkeitä tavoitteita. Niihin on pyrittävä tehokkain ja aidosti toimivin keinoin, jotka eivät murenna yksityisyyden suojaa ja muita perusoikeuksia, Sofia Virta (vihr.) sanoo.