Oppositio halusi uudelta sote-ministeriltä vastauksia vanhushoivan kriisiin – Rydman piti hoitajien kielitaitoa "erityisen tärkeänä"
Oppositio halusi tuoreelta sosiaali- ja terveysministeriltä Wille Rydmanilta (ps.) vastauksia siihen, mitä hallitus tekee ikäihmisten hoivalle.
Rydman nimitettiin tehtävään perjantaina Kaisa Juuson (ps) tilalle.
Rydman väisti kysymykset vanhushoivasta leikkaamisesta ja korosti hoitohenkilökunnan kielitaidon tärkeyttä.
SDP:n kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa sanoi olevansa koulutettuna hoitajana huolissaan hoivakodeissa tapahtuneista kuolemantapauksista.
– Tapaukset ovat surullisia ja pysäyttäviä.
Laine-Nousimaa totesi, että enemmistö suomalaisista ei enää luota vanhustenhoidon turvallisuuteen, ja huoli on ymmärrettävä.
– He pohtivat, voiko hyvinvointivaltion lupaukseen enää luottaa, huolehdimmeko me myös kaikista heikoimmassa asemassa olevista.
Laine-Nousimaa halusi kuulla ministeriltä lupauksen siitä, ettei euroakaan säästöistä kohdenneta vanhustenhoivaan.
Rydman myönsi, että vanhushuollon tila on yksi yhteiskunnan huolestuttavimpia ilmiöitä sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja ”valitettavia tapauksia ja puutteita on ilmennyt enenevässä määrin”. Hänen mukaansa tilanne ei silti ole yksinomaan huono.
– Haluan kuitenkin sanoa suomalaiselle yleisölle sen, että mittausten mukaan ylivoimainen enemmistö vanhuksista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja järjestelmäämme edelleenkin voi luottaa.
Rydman piti tärkeänä sitä, että hoitohenkilökunta puhuu kotimaista kieltä.
– Yksikään sellainen potilasvahinko, puhumattakaan kuolemantapauksista, joita nyt on ollut, ei ole hyväksyttävissä, vaan meidän on huolehdittava siitä, että meillä on riittävästi hoivahenkilökuntaa ja että se hoivahenkilökunta myöskin osaa kotimaisia kieliä sillä tavoin, että potilasturvallisuus Suomessa ei vaarannu, ministeri sanoi.
SDP:n kansanedustaja Aki Lindén otti esiin henkilökohtaisen kokemuksensa siitä, että vanhukset saavat hyvää hoitoa maahanmuuttajataustaisilta hoitajilta.
Lindén kertoi, että hänen lähin omaisensa on ympärivuorokautisessa hoivapalvelussa.
– Näen siellä erittäin ahkeran henkilökunnan, siinä yksikössä muutaman sairaanhoitajan, useita lähihoitajia, hoiva-apulaisia. Ainakin puolet heistä on maahanmuuttajataustaisia.
– Joidenkin kielitaito on aivan erinomainen, toisilla vähän heikompi. Kaikki he ovat ahkeria, sitoutuneita työntekijöitä. He kaikki yhdessä siellä aamulla pukevat nämä ihmiset, he syöttävät puolet tämän yksikön henkilöistä, muu osa osaa omatoimisesti syödä, he tekevät siellä vaipanvaihdon, he tekevät kaiken sen, mitä siellä pitää tehdä, Lindén sanoi.
Hän totesi, että eduskunnan käsittelyssä on ehdotus, jossa 50 miljoonaa euroa aiotaan ottaa hyvinvointialueilta pois juuri vanhustenhuollosta.
– Se tarkoittaa 800 hoitajan vähenemistä. Kai te peruutatte sen esityksen?
Sote-ministeri Rydman sanoi, että Suomessa on myös päteviä ja ”kielitaidoltaan täysin kyvykkäitä” maahanmuuttajataustaisia hoitajia näihin tehtäviin.
– Samaan aikaan meillä on myöskin sellaisia hoitajia, joiden kielitaito valitettavasti on puutteellinen.
– Olen saanut valtavasti palautetta hoivahenkilökunnalta tämän toistaiseksi varsin lyhyen ministerikauteni aikana nimenomaan siitä, kuinka vakavia potilasturvallisuustilanteita tällä hetkellä kentällä muotoutuu siitä syystä johtuen, että osa hoitajista ei osaa suomea tai ruotsia riittävällä tavalla, ja meillä muut hoitajat joutuvat usein paikkailemaan tätä.
Rydmanin mukaan on ”aivan erityisen tärkeää, että tämä kielitaitokysymys saadaan kuntoon mahdollisimman pian”.
Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi oli huolissaan vanhuuden turvasta pahoin velkaantuvassa Suomessa.
Kempin mukaan perussuomalaisten linja tuntuu kylmäävältä: leikkauksia, leikkauksia jälleen kerran, leikkauksia lisää.
– Hallituksen suurin leikkauskohde on ollut meidän vanhuksemme, hän sanoi.
– Ainoa hallituksen visio sosiaali‑ ja terveyspalveluille on keskittää ja näivettää.
Kemppi kysyi, aikooko Rydman perua juuri eduskuntaan tuomansa lähes 400 miljoonan euron leikkaukset sosiaali‑ ja terveyspalveluihin.
Rydman sanoi, että hänen on vaikea tunnistaa tätä ”kylmää kuvausta” hallituksen toimista.
Rydmanin mukaan hallitus pyrkii kyllä hillitsemään menojen kasvua, ”jotta emme ajaisi tätä maata konkurssiin ja jotta hoivaa riittäisi myöskin tuleville sukupolville”, mutta sosiaali‑ ja terveydenhuollon menoja lisätään silti kauden aikana neljällä miljardilla eurolla.
– Kysymys on kuitenkin siitä, että kun väestö ikääntyy ja hoivatarve kasvaa, niin sitä mukaa myöskin menopaine kasvaa, hän opasti.