Oppilaat eivät saa opiskelijahuoltopalveluita yhdenvertaisesti – joka neljännellä kuraattorilla on vastuullaan yli tuhat oppilasta

Oppilaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa opiskeluhuoltopalvelujen saatavuuden ja tuen suhteen, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen tekemästä kyselystä, joka koski opiskeluhuoltopalveluja lukuvuonna 2019–2020.

–  Kouluissa tarjottavilla palveluilla voidaan tukea ja edistää yhdenvertaisuutta ja siten tasoittaa esimerkiksi perheiden sosioekonomisesta asemasta johtuvia hyvinvointieroja, sanoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

Hänen mukaansa tätä mahdollisuutta ei kyetä kaikissa kouluissa hyödyntämään täysimääräisesti ja oppilaiden saama apu voi olla hyvin erilaista riippuen koulusta ja työntekijästä.

Kuraattoreiden vastuulla olevien oppilaiden määrä vaihteli paljon: neljänneksellä kuraattoreista oli vastuullaan alle 625 oppilaita ja neljänneksellä yli 1000. Myös psykologien vastuulla olevien oppilaiden määrät vaihtelivat suuresti. Keskimäärin kokoaikaisella kuraattorilla oli vastuullaan 837, psykologilla 1030 ja terveydenhoitajalla 515 oppilasta.

Kyselyyn vastanneista ammattilaisista valtaosa nosti kehittämiskohteiksi kaikkien opiskeluhuoltopalveluiden ammattiryhmien resurssien lisäämisen sekä kuraattorien ja psykologien osalta sitovien henkilöstömitoitusten saamisen.

Kyselyn pohjalta tehtiin raportti, jonka toimenpidesuositusten mukaan opiskeluhuoltopalveluja tulisi seurata valtakunnallisesti. Henkilöstömitoituksessa tulisi huomioida oppilasmäärän lisäksi myös toimipisteiden määrä. Raportin mukaan yhdellä työntekijällä oli enimmillään jopa 10 työskentelytoimipistettä.

Opiskelijahuoltopalvelut tulisi lisäksi järjestää siten, että työntekijät keskittyisivät vain opiskeluhuoltoon. Esimerkiksi koululääkärit toimisivat kokoaikaisesti vain kouluterveydenhuollossa.

Yksittäisen oppilaan opiskeluhuoltoasioita hoidettiin monialaisessa työssä osittain lainvastaisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi oppilaan henkilökohtaisten asioiden käsittelyä pedagogisessa ryhmässä tai opiskelijahuoltoryhmässä, jonka tulisi käsitellä hyvinvoinnin ja kiusaamisen kysymyksiä koko yhteisön tasolla. Yksityisasioiden käsittely on kuitenkin vastoin lakia ja loukkaa oppilaan oikeuksia. Raportin mukaan joskus asiantuntijat jopa ratkovat asioita ilman oppilaan ja huoltajan läsnäoloa.

Raportin mukaan myöskään monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyä ei osata vielä riittävästi hyödyntää. Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tarvittaessa yhden oppilaan tueksi.

Erot siinä, kuinka monen oppilaan asiantuntijaryhmään ammattilainen oli vuoden aikana osallistunut, olivat suuria, jopa kymmen- tai satakertaisia. Raportin mukaan tämä kertoo suurista eroista ammattilaisten työtavoissa ja koulujen toimintakulttuureissa, koska erot koululaisten tuen tarpeissa tuskin selittävät vaihtelua. Asiantuntijaryhmät kokoontuivat vain hyvin harvoja kertoja, vaikka koululaisten opiskeluhuollon tuen tarpeen tiedetään jatkuvan pitkään, joskus koko kouluajan.

Poikkeuksellisena vuonna 2019–2020 terveystarkastuksia jäi pitämättä. Ainoastaan 43 prosenttia kyselyyn vastanneista kouluterveydenhoitajista kertoi terveydenhoitajan tarkastusten toteutuneen kaikilla vuosiluokilla ainoassa tai kaikissa työskentelykouluissa. Myös lääkärintarkastusten kattavassa toteutuksessa oli merkittäviä puutteita, mutta ne olivat pienempiä kuin vuosiluokittaisissa terveydenhoitajan tarkastuksissa.

THL ja Opetushallitus tekivät opiskeluhuoltopalvelujen seurantakyselyn syksyllä 2020. Kyselyyn vastasi 845 perusopetuksen opiskeluhuoltopalveluissa toimivaa ammattilaista. Kysely on ensimmäinen kaikille opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille samanaikaisesti tehty tiedonkeruu. Vastausprosentti oli 30.