Opintolaina anteeksi, syrjäseutulisä virkamiehille? – parlamentaarinen työryhmä haluaa testauttaa, taipuuko perustuslaki Norjan malliin
Harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa pohtinut työryhmä haluaa selvityttää, onko Suomen mahdollista käyttää keinoja, joilla Norja tukee pohjoisia alueitaan.
Loppuraporttinsa perjantaina maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.) luovuttanut parlamentaarinen ryhmä haluaa perustuslaillisen arvioinnin esimerkiksi siitä, voitaisiinko harvaan asutulle alueelle työn perässä muuttavalle myöntää verohuojennus.
Työryhmä haluaa myös selvittää, voisivatko harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saada opintolainaansa anteeksi ja voidaanko uusilta harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä poistaa työnantajamaksut Norjan mallin mukaisesti.
Selvyyttä keskustan kansanedustajan Anne Kalmarin johtama työryhmä haluaa myös siihen, voitaisiinko harvaan asutuilla alueilla toimiville valtion ja kuntien virkamiehille maksaa syrjäseutulisää ja voitaisiinko alueellisen sähkönhankinnan kustannuksia tasata.
Arvioinnin valmistuttua valtioneuvosto päättäisi, ryhtyykö viemään esitettyjä toimia eteenpäin, työryhmä esittää.
Norjassa Finnmarkin ja seitsemän Tromssan pohjoisen kunnan muodostamalle alueelle muuttavat maksavat alennettua valtionveroa.
Myös opintolainaa saa anteeksi enintään noin 2 500 euroa vuodessa. Edellytyksenä on, että henkilö on ollut töissä tai työnhakijana viimeiset 12 kuukautta. Riittävän kauan asumalla laina pyyhkiytyy pois.
Työnantajamaksut on porrastettu alueellisesti niin, että Finnmarkissa ja Pohjois-Tromssassa maksu on 0 prosenttia. Etelään päin siirtyessä maksu nousee ja on hieman yli 14 prosenttia Oslon alueella.
Porrastusta ei sovelleta kaikille aloille. Esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusala, teräs- ja keinokuituteollisuus ovat porrastuksen ulkopuolella.
Parlamentaarisen työryhmän esittämät Norjan mallin mukaiset ehdotukset perustuvat erilaisen kohtelun osalta ennen kaikkea alueellisiin perusteisiin.
Pelkkää maantieteellistä kriteeriä ei voida pitää hyväksyttävänä erotteluperusteena. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin pitänyt jonkinasteiseen erilaisuuteen johtavaa kokeilulainsäädäntöä sinänsä hyväksyttävänä yhdenvertaisuuden kannalta.
Parlamentaarinen ryhmä huomauttaa, että lisäselvitettävät toimenpiteet ovat kaikki sellaisia, joihin liittyy selvästi ainakin tiettyä valtiosääntöistä epävarmuutta niiden hyväksyttävyyden osalta.
– Niitä ei voida nopealla arviolla ja annetuilla tiedoilla pitää selvästi tai yksiselitteisesti perustuslain mukaisina tai sen vastaisina, ryhmä korostaa.
Yksinkertaista Norjan mallin soveltaminen Suomeen ei kuitenkaan ole, eikä välttämättä edes mahdollista.
Eri ministeriöt painottivat ryhmälle lausunnoissaan, että perustuslain 6§ 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa kansalaisia tai kansalaisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan.
Yhtenä kantona kaskessa on myös valtiovarainministeriön vero-osasto, joka suhtautuu esillä olleisiin ratkaisuihin nuivasti, eikä lämpene uusille verotuille.
VM:n vero-osasto muistuttaa, että verojärjestelmän tehtävänä on julkisen talouden rahoituksen turvaaminen eikä kohdistettujen tukien jakaminen.
– Talouskasvua parhaiten tukevana verojärjestelmänä pidetään mahdollisimman neutraalia, selkeää ja ennustettavaa verojärjestelmää, vero-osasto painottaa,
Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa.
Perustuslakivaliokunnan käytännössä ei ole katsottu, että laissa täsmällisesti säädetty verovelvollisia erilaiseen asemaan verotuksen suhteen asettava verokohtelu olisi perustuslain yhdenvertaisuussäännösten vastainen.
Valiokunta ei ole esimerkiksi pitänyt perusteiltaan ongelmallisena ehdotusta, jossa säädettiin määräaikaisesta kotitalousvähennyksen myöntämisestä verovelvollisille osassa maata. Tuolloin edellytettiin.että kokeilualue ja vähennyksen edellytykset määriteltiin riittävän tarkasti laissa.
Valiokunta on pitänyt valtiosääntöoikeudellisesti ongelmattomana myös tietyn kokeilualueen työnantajien vapauttamista sosiaaliturvamaksun maksuvelvollisuudesta kolmen vuoden ajaksi.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt mahdollisena myös säätää lailla korkeammasta kiinteistöveroprosentista laissa määritellyissä kunnissa. Ongelmia ei ole nähty myöskään yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksun alentamisessa kahden vuoden ajaksi, työryhmä muistuttaa loppuraportissaan.