Paikkariippumatonta työtä, parempia poliisipalveluja – Harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa pohtineelta työryhmältä tukku ehdotuksia

Aluekehitys 

Harvaan asutuilla alueilla pitäisi edistää muun muassa paikkariippumatonta työskentelyä, poliisipalvelujen saatavuutta ja elinikäistä oppimista, esittää asiaa pohtinut parlamentaarinen työryhmä.

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä luovutti tänään loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.).

Raportti sisältää yli 40 toimenpide-esitystä, jotka toteutuessaan vahvistavat maan harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta. Toimenpiteillä lisätään kyseisillä alueilla asuvien ihmisten hyvinvointia ja siellä toimivien yritysten mahdollisuuksia menestyä.

– Alueilla asuvien ihmisten hyvinvointi ja siellä sijaitsevien luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyödyntäminen koko maan hyvinvoinnin lisäämiseksi on nostettava politiikan keskiöön, mikä tämä raportti myös tekee, sanoi ministeri Leppä.

Työryhmä painottaa, ettei harvaan asuttu alue ole yhtenäinen vaan tilastojen keskiarvojen taakse piiloutuu niin menestyviä alueita kuin vähemmän hyvinvoivia alueita. 

Työryhmän puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) totesi, että valtaosa toimenpiteistä on otettu mukaan pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelmaan. 

– Parlamentaarisin toimin edistettäviä ja laajaa parlamentaarista tukea nauttivia ratkaisuja löytyi niin verotuksellisista keinoista, alueellisista tuki­mahdollisuuksista, normien purusta, lainsäädännön muutoksista, uusista toimintatavoista kuin rahoituksen lisäämisestä, totesi Kalmari.

Tavoitteena on, että harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksiin keskittyvä parlamentaarinen työ jatkuisi neuvottelukuntana, joka seuraisi esityksen mukaan loppuraportissa ja hallitusohjelmassa olevien toimenpiteiden edistymistä.

Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluisi myös vastata siitä, miten vuoden 2020 valtion talousarvioesityksessä esitetty, harvaan asutulle maaseudulle kohdennettu ja alueen kokeiluhankkeisiin varattu 4 miljoonan euron myöntöraha tulee kohdentaa.

Työryhmän varapuheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä elää harvaan asutun maaseudun arkipäivää. Yksi keskeisimmistä, jokapäiväisistä haasteista tällä hetkellä on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen myös näillä alueilla.

–  Tulevaisuuden paikkariippumaton työ mahdollistaa asiantuntijatyön tekemisen maaseudulta. Samaan aikaan paikkasidonnaisen osaavan työvoiman saatavuus tulee turvata alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Määtän mukaan keskeistä on, että alueella on saatavilla toisen- ja korkea-asteen koulutusta vaikkapa Ruotsin mallin mukaisissa oppimiskeskuksissa.

– Tärkeää on saada liikkeelle innovatiivisia kokeiluja alueille ja myös seurata toimenpiteiden toteutumista, totesi Määttä.