"On ihan tervettä jäädä hetkeksi sivuun" – paluun keskustajohtoon tehnyt Riikka Pakarinen loikkaa uudella innolla valtakunnan politiikkaan
Riikka Pakarisen valinta keskustan varapuheenjohtajaksi on osoitus siitä, että jopa nousujohteisen poliittisen uran voi panna hetkeksi tauolle.
– Toivottavasti esimerkkini rohkaisee laajemminkin siihen, että on ihan tervettä jäädä hetkeksi politiikasta sivuun ja palata sitten takaisin, viimeksi vuosina 2012–2014 keskustan varapuheenjohtajana toiminut espoolainen pohtii.
Politiikan ja talouden huipputehtäviä kiertänyt Pakarinen vierastaa sellaista ajatusta, että poliittisella uralla pitäisi porhaltaa yhtäjaksoisesti niin kauan kuin myötätuulta riittää.
– Jopa nousujohteisen uran voi keskeyttää tietoisesti ja keskittyä muihin asioihin. Koen, että osaan nyt arvostaa puoluetyötä ja katsoa politiikkaa uusista näkökulmista.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) EU-erityisavustajana työskentelevä Pakarinen aikoo panna itsensä täysillä likoon politiikassa.
Oulun puoluekokouksessa hän keräsi ääniä 1354. Se oli kolmanneksi suurin äänipotti varapuheenjohtajakisassa.
Ensi vuoden kuntavaaleissa Pakarinen hakee jatkoa kaudelleen Espoon kaupunginvaltuustossa.
Lisäksi Pakarisen suunnitelmissa on ehdokkuus seuraavissa eduskuntavaaleissa.
– Ajattelen politiikkaa nyt pitkällä tähtäimellä. Koen, että Uudellamaalla on paljon tehtävää.
Viime viikonloppuna järjestetystä keskustan puoluekokouksesta riittää puhuttavaa vielä pitkään.
Etenkin puheenjohtajavaali, jossa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko päihitti Katri Kulmunin, on herättänyt suuria tunteita.
Minkälainen urakka uudella puheenjohtajistolla on keskustaväen eheyttämisessä?
– Poliittinen kilpailu repii aina – siinä on voittajia ja häviäjiä. Ihmisille pitää antaa aikaa käsitellä pettymystä. Minusta puoluejohtaja ei voi heti väkipakolla patistella väkeä puhaltamaan yhteen hiileen. Uuden puoluejohdon on ansaittava niiden luottamus, jotka pettyivät puoluekokouksessa, Pakarinen pohtii.
Puoluejohdon keskeisin tehtävä on saada kenttä innostumaan ja luoda vaaleihin selkeä visio.
Uudistuneen keskustajohdon tapa kipparoida puoluetta hakee luonnollisesti vielä muotoaan.
Tarkempiin roolituksiin ehditään paneutua aikaisintaan maanantaina käynnistyvän hallituksen budjettiriihen jälkeen.
Pakarinen korostaa, että varapuheenjohtajien tehtävä on toteuttaa puoluejohtaja Saarikon visiota.
Vastuuta lienee rutkasti tarjolla, sillä Saarikko on korostanut valintansa jälkeisissä puheenvuoroissa joukkuepelaamisen tärkeyttä.
Ainakin ex-meppi Pakarisen EU-osaamiselle on varmasti käyttöä.
Koska Pakarinen seurasi edellisen puheenjohtajiston työskentelyä vain etäältä, hän ei halua arvioida, mikä johtamisen tyylissä muuttuu.
– Itse arvostan sellaista johtamista, jossa luodaan myönteistä ilmapiiriä. Sekä myönteisistä että kielteisistä asioista pitää puhua suoraan. Vaikka asioista voidaan olla eri mieltä, kaikkia on kohdeltava arvostavasti. Myös muita puolueita kohtaan pitää toimia kunnioittavasti.
– Itse en ole koskaan polttanut siltoja politiikassa. Minulla on myös erittäin hyviä ystäviä muista puolueista, Pakarinen tarkentaa.
Keskustan kannatuksen kurja taso painoi epäilemättä vaa’assa, kun puolueväki äänesti uudesta johdostaan.
Pakarinen ei kuitenkaan halua puhua kannatusprosenteista.
– Pitää nauttia siitä matkasta, joka vie kohti kuntavaaleja. Tällä hetkellä puoluejohdon keskeisin tehtävä on saada kenttä innostumaan ja luoda vaaleihin selkeä visio. Ei politiikka saa olla sellaista, että se riippuu vain johtajien naamoista.
Massiivinen EU-koronaelvytyspaketti nousi esille yllättävän harvoin, kun Pakarinen kiersi puoluekokousta edeltäneitä yleisötilaisuuksia.
– Yleishenki oli se, että paketti on välttämätön paha. Kaikki ymmärtävät, ettei rahasto ole mikään ”huippujuttu”, mutta tässä tilanteessa ei ole muita vaihtoehtoja.
Pakarinen muistuttaa, että koronaviruspandemia tönäisi maailman aivan uuteen asentoon.
– Kaikkialla muullakin elvytetään talouksia. Siksi on tärkeää, että myös Eurooppa elvyttää ja Suomen vienti toipuu.
EU-spesialisti kiistää, että elvytysmiljardit olisivat keskustalle erityisen kiusallinen poliittinen kysymys.
– Pitää pysyä faktoissa. Tässä ei ole luotu minkäänlaista pysyvää mekanismia, sillä uusi elvytyspaketti edellyttäisi tukea jokaiselta jäsenmaalta. En usko, että vastaavaa pakettia ryhdytään tekemään seuraavan kymmenen vuoden aikana.