Olli Rehn ehdottaa parlamentaarista komiteaa lainvalmistelun tueksi

Parlamentaarisen komitean perustamista lainvalmistelun tueksi ja kehittämiseksi kannattaa harkita, ehdottaa elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.)

Rehn kirjoittaa Suomenmaan blogissaan , että kyse on ennen muuta tulevien sukupolvien oikeudesta hyvään hallintoon.

Rehnin mielestä olisi pohdittava kiihkottomasti, asiallisesti ja faktojen pohjalta, miten Suomen valtiojärjestelmää voidaan kehittää siten, että uudistukset eivät jatkuvasti jumiudu, vaan menevät asiallisesti ja perustuslaillisesti eteenpäin – ja kansalaisoikeuksien toteutuminen varmistetaan.

Ministeri muistuttaa, että komiteavalmistelua harjoitettiin Suomessakin aiemmin ja Ruotsissa se on edelleen aktiivikäytössä.

– Kaikkien asioiden valmisteluun tämä ei sovi, mutta etenkin kauaskantoisten ja mittavien kokonaisuuksien valmisteluun kylläkin. Parlamentaariset puolustus- ja teknologiakomiteat nousevat mieleen menneiltä vuosikymmeniltä.

Rehn pitää päivänselvänä, että kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteen toteutuminen edellyttää huolellista lainvalmistelua ja ylipäänsä tarkkaa perustuslainmukaisuuden tulkintaa.

– Esiintyneiden ongelmien syynä ei ole paha tahto, eikä kiirekään ole riittävä selitys. Kyse on pikemminkin siitä, että Suomen valtionhallinnon järjestelmävirheiden takia nämä periaatteet eivät nykyisin täysin toteudu. Systeemivirheet olisi syytä korjata.

Rehnin mukaan valtioneuvoston kanslialla, joka on pääministerin tärkein työkalu ja kansanvaltaisen poliittisen ohjauksen toimeenpanija, ei ole riittäviä voimavaroja sellaiseen politiikan koordinointiin, jota nykyaikainen, strateginen päätöksenteko edellyttää.

– Koordinaatio on jäänyt perinteisesti valtiovarainministeriön vastuulle, joka tekee varmasti omalla tontillaan parhaansa ja käyttää valtaansa, mutta monesti päätöksenteko kaipaisi kansantaloutta laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan lainvalmistelua koskevista lausunnoista syntyneessä keskustelussa on Rehnin mukaan esiintynyt ylilyöntejäkin. Sellaiseksi hän katsoo esimerkiksi professori Jukka Kekkosen väitteen siitä, että perustuslain kunnioituksessa olisi palattu sortovuosien tasolle.

– Muistan, kun suojelupoliisin tapauksen aikaan 2002-03, jolloin K.J. Ståhlbergin hengessä puolustin oikeusvaltiota ja estin poliittisen oikeusmurhan, Kekkonen arvosteli minua siitä, että osoitin huonoa tyylitajua ja ajoin asiaani ”apinan raivolla”. Kekkosen tyylitajusta en tiedä, mutta Suomen vertaaminen Puolaan ja Unkariin kertonee kyllä jotain hänen suhteellisuudentajustaan, Rehn napauttaa.

Rehn ei myöskään muista oikeuskansleri Jonkan esittäneen valtioneuvoston istunnossa eriävää mielipidettä niihin hallituksen esityksiin, joita on nostettu esimerkeiksi ”kehnosta lainvalmistelusta”.

– Kuiskauskin riittäisi, megafonia ei tarvita. Ehkä muistan väärin – tähänkin saadaan varmasti selkoa, kunhan oikeuskansleri palaa sairauslomaltaan. Reilua tämä ainakin olisi, ettei pääministeriä ja valtioneuvoston jäseniä perusteetta syyllistettäisi.