Oletko kuullut salakavalasta muistisairaudesta, johon ei ole olemassa hoitoa? – Nämä ovat sen ensioireet
Vakaviin muistisairauksiin kuuluvan otsalohkodementian oireet alkavat yleensä 55–60 vuoden iässä. Otsalohkodementian ensioireita ovat muutokset käyttäytymisessä ja persoonallisuudessa. Lisäksi arviointikyky ja toiminnanohjaus heikkenevät, ilmenee Potilaan Lääkärilehden artikkelissa.
Henkilö voi olla joko apaattinen tai toisaalta levoton ja vauhdikas. Merkittävällä osalla potilaista tauti ilmenee alkuun mieliala- ja psykoosioirein, kun taas muistisairauteen viittaavat varsinaiset muistivaikeudet ovat vähäisiä.
Suurella osalla potilaista on Parkinsonin taudin tai ALS-taudin piirteitä. Tämän vuoksi taudin tunnistaminen on haasteellista.
Otsalohkodementia voidaan todeta oireiden perusteella, neuropsykologisten tutkimusten sekä aivojen kuvantamistutkimusten avulla.
Tauti pahenee verrattain nopeasti ja keskimääräinen elinajan ennuste on 8 vuotta diagnoosista. Kuitenkin osalla tauti etenee hyvin hitaasti.
Aluksi hitaasti esiin tulevia käyttäytymisen ja persoonan muutoksia ei välttämättä huomata, ennen kuin tauti on jo pitkällä.
Oireita saatetaan selittää myös elämäntilanteella. Masennusta tai psykoosioireita ei liioin mielletä osaksi neurologista sairautta. Terveenkin henkilön persoona voi iän myötä muuttua, eikä ole helppoa arvioida, mikä kuuluu normaaliin elämään.
Otsalohkodementiaan ei ole olemassa hoitoa. Muistisairauslääkkeet eivät yleensä auta tai ne voivat olla jopa haitallisia.
Lääkkeettömät keinot, kuten hyvästä yleiskunnosta ja ravitsemuksesta huolehtiminen, säännöllinen unirytmi sekä puheterapia voivat auttaa.
Tämän lisäksi sairauden säännöllinen seuranta on tärkeää.