Oletko kokeillut tällaisia punkkikarkotteita? – Asiantuntija: Ne eivät toimi ollenkaan
Punkkien aiheuttamat sairastumiset yleistyvät Suomessa osin ilmastonmuutoksen takia. Tartuntatautirekisterin mukaan diagnosoitujen puutiaisaivokuumetapausten määrä Suomessa on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana viisinkertaiseksi, ja borrelioositapausten määrä on kaksinkertaistunut.
Samalla aikavälillä Suomen keskilämpötilat ovat nousseet suurin piirtein 0,4–0,8 astetta, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta STT:lle.
Turun yliopistollisen keskussairaalan infektioylilääkäri Mari Kanervan mukaan tapausmäärien kasvuun voi vaikuttaa monta seikkaa.
– Lämpenemisen ja todellisen taudin lisääntymisen ohella myös tietoisuus näistä taudeista on kasvanut. Diagnoosiin johtavia näytteitä otetaan aiempaa ahkerammin, Kanerva sanoo.
Yhteys lämpenevän ilmaston ja punkkitautien tapausmäärien nousun välillä on kuitenkin selvä.
– Zoonoosit, eli tartuntataudit, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin, ovat laajentaneet esiintymisalueitaan, Kanerva sanoo.
Luvassa on vilkas punkkikesä, arvioi Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtori Eero Vesterinen STT:lle.
Tällä hetkellä pohjoisen taigapunkkien esiintyvyys on vielä huipussaan, kunnes loppukesästä ne vähenevät. Etelämpänä viihtyviä puutiaisia esiintyy sen sijaan sekä alku- että loppukesästä. Vesterisen mukaan orastavia viitteitä voidaan havaita sille, että puutiaiset olisivat leviämässä myös pohjoisemmaksi.
Nyt Suomen luonnossa liikuskelee tavanomaisten puutiaisten ja taigapunkkien ohella niin sanottuja hybridejä, eli puutiaisen ja taigapunkin risteymiä. Niistä tiedetään vielä kovin vähän.
– Tiedämme, että suurin osa nykyisistä hybrideistä on lisääntymiskyvyttömiä, mutta emme tiedä, mikä sen aiheuttaa, Vesterinen sanoo.
Vuonna 2021 Vesterinen yhteistyössä kollegoidensa ja lääkeyhtiö Pfizerin kanssa lanseerasivat Punkkilive-karttasovelluksen, joka toimii karttana punkkihavainnoista Suomessa.
Sen avulla tutkijat voivat kartoittaa puutiaisten eli punkkien levinneisyyttä Suomessa kansalaisten ilmoittamien punkkihavaintojen perusteella.
– Sieltä näkee sen, kuinka paljon ihmiset punkkihavainnoista ilmoittavat. Sieltä ei suoraan näe kuinka paljon luonnossa on punkkeja, Vesterinen sanoo.
Suomen punkkikausi alkaa keskimäärin huhti–toukokuussa ja loppuu loka–marraskuussa.
Viime vuonna Suomessa tehtiin yhteensä yli 140 000 punkkihavaintoa, joihin lukeutui yhteensä melkein 350 000 punkkia. Tänä vuonna Punkkiliveen on toistaiseksi tehty yli 27 000 havaintoa yhteensä yli 55 000 punkista.
Osa punkeista levittää infektiosairaus borrelioosia, jonka aiheuttaa punkin kantama Borrelia-suvun bakteeri. Osa punkeista taas levittää viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta, jota kutsutaan myös lyhenteellä TBE.
Sekä puutiaisaivokuume että borrelioosi voivat joissain tapauksissa olla hengenvaarallisia. Puutiaisaivokuumetta vastaan on olemassa rokote, mutta täydellistä suojaa sekään ei aina tuo.
– Puutiaisaivokuume tulee vanhoille ihmisille pahempana. Sen takia sen rokotustakin suositellaan niin, että yli 50-vuotiaat ottavat tehosterokotteet viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaat ottavat ne kolmen vuoden välein, Kanerva sanoo.
Tietyillä alueilla kaikki kolme vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ihmiset saavat kansallisen rokotusohjelman mukaisesti maksuttoman puutiaisaivokuumerokotuksen.
THL on myös antanut rokotussuosituksia joillekin kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisille alueille, joilla rokotteet eivät ole maksuttomia.
Borrelioosia vastaan ei ole saatavilla rokotetta. Maailmanlaajuinen lääkeyritys Pfizer on lähes kymmenen vuoden ajan kehittänyt borrelioosirokotetta yhdessä ranskalaisen rokoteyhtiö Valnevan kanssa.
– Rokotteen tehoa ja turvallisuutta testataan paraikaa vapaaehtoisilla koehenkilöillä myös Suomessa, Pfizerin viestinnästä kerrotaan STT:lle.
Testausvaihetta seuraa vielä viranomaisen hyväksyntä ja myyntilupa, kunnes rokote pääsisi tuotantoon.
Pahalla punkkialueella liikuttaessa tulisi laittaa päälle pitkät housut, joiden lahkeet kannattaa tunkea sukkiin.
– Punkkikarkoitteita voi kokeilla, mutta mitä kuumempi on, sitä nopeammin ne haihtuvat, Vesterinen sanoo.
Ultraääneen perustuvia karkotteita hän ei suosittelisi.
– Kokeilimme niitä labrassa ja voin sanoa, että ne eivät toimi ollenkaan.
Mikäli punkki pääsee puremaan ja siitä aiheutuu huolestuttavia iho-oireita, kuten punoitusta, kannattaa kyseisestä ihoalueesta ottaa kuva.
– Ihan vaikka kännykkäkameran kuva auttaa lääkärin vastaanotolla paljon, Infektioylilääkäri Mari Kanerva sanoo.
Vielä viime vuosikymmenellä Suomessa myytiin kotona toteutettavia punkkitestejä. Punkkitestit katosivat apteekin hyllyiltä samoihin aikoihin, kun koronapandemia iski vuonna 2020, eivätkä koskaan palanneet.
Kanerva ei suosittele tällaisia punkkitestejä potilailleen. Kanervan mukaan testitulokset eivät ole riittävän luotettavia, eikä positiivinenkaan tulos kerro siitä, onko bakteeria kantava punkki tartuttanut sen ihmiseen.
– Testin antama tulos voi olla täysin pohjaton. Huonon ennustearvon takia sitä ei voi lääketieteellisesti suositella, Kanerva sanoo.
PI & Ha -merkkisiä punkkipinsettejä ja entisiä punkkitestejä maahantuoneen Yo Kustannuksen toimitusjohtaja Ilkka Sihvola kuitenkin väittää, että testit ovat lähes sataprosenttisen tarkkoja.
Punkkitestejä myynyt lääkealan jakelu- ja tukkukauppa Oriola aikoo palauttaa jakeluunsa heti vastaavan tuotteen, kun sellainen löytyy.
– Testit myivät punkkisesongin aikana tasaisesti vuodesta toiseen, mutta harmillisesti niiden saatavuus on nyt katkolla, Oriolan viestintä- ja yritysvastuujohtaja Mikael Wegmuller sanoo sähköpostitse STT:lle.