Oikeisto ja vasemmisto nokittelivat toisiaan jättilisäbudjetista – Vanhanen väläytti kvanttiteknologiasta uutta Nokiaa
Oppositio ei tohtinut haastaa tuoretta valtiovarainministeriä Matti Vanhasta (kesk.) juuri mitenkään elvytyslisäbudjetin lähetekeskustelussa.
Vanhasen siirtyminen puhemiehen korokkeelta ministeriaitioon ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) poissaolo saivat kokoomuksen ja perussuomalaiset suuntaamaan tykistönsä salin vasemmalle laidalle. Samalla yritettiin kuitenkin lyödä kiilaa keskustan ja hallituksen vasemmistopuolueiden väliin.
– Minä sanon, että kokoomus on valmis tukemaan valtiovarainministeri Vanhasta hallitusta itseäänkin vastaan, jotta ministeri Vanhanen pääsisi käytännössä tekemään niitä uudistuksia, niitä kestävää kasvua, työllisyyttä ja velan vakauttamista tukevia uudistuksia, joista hän on itse asiassa kaksi päivää julkisuudessa nyt puhunut, kokoomuksen Ben Zyskowicz liehitteli.
Vanhanen jätti politikoinnin muille, ja tyytyi korjailemaan ja oikomaan väärinä pitämiään käsityksiä. Välillä hän kävi syömässä, ”koska ei eilen ehtinyt”.
Opposition pääsyytös oli edelleen se, että jättimäisen, loppusummaltaan neljän miljardin euron menolisäysten vastapainoksi ei esitetä lainkaan työllisyyttä edistäviä toimia. Sen sijaan lisäbudjetin sisältöä myös kehuttiin, maakuntien liikennehankkeita myöten.
Esimerkiksi infrahankkeet eivät työllisyystoimiksi oppositiolle kelvanneet, ja sellaisista sopiminen budjettiriihessä oli opposition mielestä liian myöhäistä.
– Tässä budjetissa on tavaton määrä – kvanttitietokoneista, akkuklusterista ja t&k-panoksista alkaen – sellaista, joka tulee työllisyyttä lisäämään. Muihin työllisyysuudistuksiin tulemme palaamaan. Ne eivät ole valmiita. Meillä ei ole niitä esittää vielä eduskunnalle. Niihin palataan aikanaan, Vanhanen selvitti.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäpuheenjohtaja Paavo Arhinmäki kuuli perussuomalaisten ja kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroissa ”varsinaista populismin kilpalaulantaa”.
– Molemmat yrittävät ottaa toisistaan painiotteella voittoa, kumpi vielä voimakkaammin yhtä aikaa vastustaa velanottoa ja samaan aikaan vaatii lisää toimia.
Vanhanen totesi esittelypuheenvuorossaan, että nyt päätetyt toimet ovat lähes täysimääräisesti väliaikaisia eivätkä siten lisää pysyvästi valtion menoja.
– Suomi kuuluu niiden valtioiden joukkoon, joilla näiden koronatoimien ja elvytystoimien kohdistus tapahtuu välittömästi. Ylivoimainen valtaosa tästä lisäbudjetista toteutuu menoina jo tämän vuoden kuluessa eikä veny pitkälle.
Vanhanen muistutti, että yritysten auttaminen yli koronakriisin takaa osaltaan tuotannon elpymisen ja työpaikat myös kriisin jälkeen. Valtio ottaa koronaiskua vastaan myös kuntien puolesta.
– Jos emme kompensoisi kunnille niille epidemiasta aiheutuneita menetyksiä, ajautuvat kunnat helposti peruspalveluiden leikkauksiin. Silloin toistuisivat 90-luvun alun ongelmat, jolloin esimerkiksi lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluita karsittiin. Tämän hallitus haluaa välttää.
Valtiovarainministerin mukaan hallitus on koronastrategiassaan siirtymässä kriisivaiheesta jälleenrakentamisen ja elvytyksen vaiheeseen.
– Keskeinen toimenpide on laaja, vajaan 300 miljoonan euron infrapaketti, jossa parannetaan tiestöä ja rataverkkoa koko Suomessa. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotetaan 340 miljoonan euron korkotukivaltuuksien korottamista.
Vanhasen mukaan kaikkein tärkeintä on, että nuorten luottamus tulevaisuuteen säilyy ja vahvistuu.
– Nuorten mahdollisuuksien varmistamiseksi lisäämme aloituspaikkoja korkeakouluissa ennätysmäisesti yhteensä yli 4 000:lla, niin että pääosa näistä tulee käyttöön jo tänä syksynä.
Vanhasen mukaan tulevaisuudenuskoa lisäävät myös panostukset vihreään teknologiaan ja kestävään kehitykseen.
– Uusi, yritysten investointeja vauhdittava ilmastorahasto perustetaan, ja valtio vauhdittaa myös joukkoliikennettä, lämmitystapamuutoksia sekä puurakentamista.
Satsauksena tulevaisuuteen Vanhanen nosti erikseen esille investoinnin kvanttitietokoneen kehitystyöhön.
– Olemme, hyvät kollegat, luomassa aivan uutta teollisuudenalaa Suomeen. Moni muistaa, miten 90-luvun lopulla Suomi nousi matkapuhelinteknologian avulla. Kvanttiteknologia saattaa olla juuri se 2020-luvun lopun kasvun siivittäjä.
Vanhanen totesi, että valtion nettolainanoton arvioidaan nousevan tänä vuonna lähes 19 miljardiin euroon.
– Kyseessä on tietoinen valinta, koska ilman valtion vastaantuloa pandemian seuraukset olisivat ihmisille ja yrityksille vielä paljon haitallisemmat. Suomen valtiolla on markkinoilla luottoa ja liikkumavaraakin velkaantua koronan kaltaisessa yllättävässä tilanteessa.
Vanhasen mukaan kiitos tästä kuuluu myös edelliselle hallitukselle ja sen pääministerille Juha Sipilälle (kesk.).
– Huoli velkataakan lisääntymisestä ei kuitenkaan ole todellakaan aiheeton. Vaikka nyt valtio voi ottaa taakkaa kantaakseen, on samalla tehtävä suunnitelmat siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan. Tämä on olennainen osa talouden jälleenrakennusta.
Vanhanen sanoi pelkäävänsä pahoin, että julkisen talouden sopeutustoimissa veronkorotuksilta tai menoleikkauksiltakaan ei tulevaisuudessa pystytä täysin välttymään.
– Niiden määrää voidaan silti olennaisesti pienentää uudistuksilla, jotka nostavat työllisyysastetta, vahvistavat kasvun edellytyksiä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua.
Vanhanen muistutti myös, että talouden osalta koronan lopullisia seurauksia ei vielä tiedetä. Jos Suomen päämarkkina-alueella Euroopassa syntyy investointilaman kaltainen tilanne, jälkilasku saattaa olla suuri Suomen kaltaiselle maalle.
– Siksi tämä tapaus ei ole vielä loppuunkäsitelty. Meillä pitää takaraivossa olla koko ajan mielessä, että vaikka nyt näyttää, että epidemia on saatu hallintaan, talouden suurta kuvaa emme vielä lopullisesti tiedä.
