Odessan oopperatalo selvisi ensimmäisestä maailmansodasta ja toisestakin – nyt siellä mennään kesken esityksen pommisuojaan

Odessan satamakaupungin arkkitehtuurin kruununjalokivi on maailmankuulu oopperatalo ja balettiteatteri, joka on seissyt paikallaan 135 vuotta ja selvinnyt jokaisesta Euroopan suursodasta, joka on ravistellut Ukrainan aluetta. Kun Venäjä käynnisti laajan hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuun lopulla, strategisesti tärkeää ja historiallisesti merkittävää Odessaa pidettiin yhtenä presidentti Vladimir Putinin pääkohteista pääkaupunki Kiovan ohella. Kaupunki valmistautui sotaan, ja myös oopperatalo linnoitettiin.

–  Artistimme kävivät itse Mustanmeren rannalla keräämässä hiekkasäkkeihin hiekkaa. Monet kaupungin asukkaat rakensivat tukipisteitä teatterin ympärille ja pystyttivät siilejä (panssariesteitä). Kaksi ensimmäistä kuukautta olivat erittäin vaikeita myös henkisesti, kertoo STT:lle oopperatalon viestintäosaston apulaisjohtaja Ljudmyla Serhijtshuk, 58.

Odessa kuitenkin välttyi taisteluilta, sillä venäläisjoukkojen eteneminen pysäytettiin itäisen naapurikaupunki Mykolajivin ulkopuolelle Hersonin alueelle. Sittemmin rintamalla aloite on siirtynyt Ukrainalle, jonka joukot ovat askel kerrallaan vallanneet takaisin kyliä ja vapauttaneet Hersonin kaupungin.

–  Nyt kun näemme, että ukrainalaiset lähtevät hyökkäykseen ja palauttavat Ukrainan alueita, on mieliala erilainen kuin hyökkäyksen alussa. Tämä antaa meille toivoa, sanoo Serhijtshuk.

Odessan ooppera jatkoi toimintaansa välittömän uhan väistyttyä, mutta säännölliset ilmahälytykset keskeyttävät arkea. Yksi hälytys osuu kohdalle STT:n vieraillessa teatterissa, ja haastattelu tehdään henkilökunnan siirtyessä tottunein askelin kellarin pommisuojaan.

–  Ilmahälytykset ovat nyt arkipäiväistä elämää. Ennen 24. helmikuuta emme olisi voineet kuvitella, että 2020-luvulla henkilökohtainen elämä ja työelämä ovat tiukasti kiinni ilmahälytyksistä, Serhijtshuk sanoo.

Jos ilmahälytyksestä kertova oopperan kuulutus osuu esityksen kohdalle, näytös keskeytetään ja katsojat marssitetaan kellarikerroksiin. Kellarin väestönsuojassa tunnelma on STT:n vieraillessa kevyen arkinen ja ihmiset jutustelevat odotellessaan hälytyksen päättymistä.

–  Elämä on täynnä kontrasteja, me emme lannistu ja jatkamme toimintaa, sanoo viestintäjohtaja.

Rintaman lisäksi Ukraina taistelee olemassaolostaan myös kulttuurin ja kielen rintamalla, ja tällä taistelukentällä myös oopperataiteella on tehtävänsä. Oopperan taiteellinen johtaja onkin linjannut, että oopperan tehtävänä on nyt tukea ukrainan kieltä ja ukrainalaista kulttuuria.

Oopperataiteen kivijalka ovat Odessassakin edelleen italialaiset klassikot, mutta syksyllä järjestetyllä festivaalilla ensi-iltansa sai ukrainalaisen Oleksandr Rodinin ooppera Kateryna.

–  Meillä kuten muillakin ukrainalaisilla teattereilla perustana ovat eurooppalaiset klassikot, kuten (Giuseppe) Verdin ja (Giacomo) Puccinin teokset. Teatterimme toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja on kuitenkin kirjoittanut ohjeistuksen, että teatterin tarkoituksena on edistää ukrainalaista oopperataidetta, Serhijtshuk kertoo.

Venäläisteosten esitykset on tällä erää keskeytetty sodan varjossa.