Nuoret kiinnostuivat kansalaisaloitteista, jotka ovat diginatiiveille luonteva tapa vaikuttaa

Nuoret äänestävät vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että he olisivat yhteiskunnallisissa asioissa passiivia.

Ainakin kansalaisaloitteet kiinnostavat nuoria ikäluokkia, monestakin syystä.

Vuoden 2015 vaalitutkimuksen perusteella selviää, että 19–34-vuotiaista 49 prosenttia oli kannattanut ainakin yhtä kansalaisaloitetta, kun vanhemmissa ihmisissä allekirjoittaneita oli liki puolet vähemmän.

Kansalaisaloitteiden suosiota nuorten parissa on tutkittu Åbo Akademissa. Tutkimuksessa selvisi myös, että aloite on tasa-arvoinen vaikutuskeino milleniaali-ikäpolven keskuudessa. Esimerkiksi koulutustaustalla ei ollut vaikutusta niiden allekirjoittamiseen.

Tulos oli poikkeuksellinen, koska korkea koulutus yleensä lisää poliittista osallistumista. Vielä yllättävämpi tulos oli, että pienituloisuus ei vähentänyt nuorten osallistumista aloitteisiin vaan päinvastoin lisäsi sitä.

Väitöskirjatutkija Janette Huttunen huomauttaa, että monesti uudenlaisten osallistumiskeinojen pelätään lisäävän eriarvoisuutta poliittisessa aktiivisuudessa. Huolena on, että niistä innostuvat vain hyväosaiset ja muiden ääni jää vielä aiempaakin enemmän marginaaliin.

– Kansalaisaloitteeseen tämä ei tutkimuksemme mukaan päde, sillä se vetää puoleensa hyvin eri taustasta tulevia nuoria ihmisiä.

Miksi kansalaisaloitteet näyttävät vetoavan paremmin nuoriin ikäryhmiin? Tutkijan mukaan eräs syy voi olla se, että diginatiiveille on luontevaa asioida sähköisessä kansalaisaloite.fi-palvelussa.

Samoilla linjoilla on Tampereen ammattikorkeakoulussa media-alaa opiskeleva Petra Toivonen.

– Nuoret liikkuvat enemmän netissä. Aloitteen allekirjoittaminen verkossa on matalan kynnyksen mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Toivonen ei ole itse allekirjoittanut kansalaisaloitteita, mutta on törmännyt niistä käytyyn keskusteluun Facebookin supersuositussa Naistenhuone-ryhmässä. Siellä on esimerkiksi käsitelty aloitetta mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta.

Opiskelukavereista Viivi Turpeinen kävi allekirjoittamassa kellonajan siirtelyä vastustavan aloitteen. Saara Sundelin sen sijaan ei ole käynyt kannattamassa kansalaisaloitteita, mutta on allekirjoittanut kadulla esimerkiksi turkistarhauksen lopettamista ajavan adressin.

Toivonen arvelee, että jos sopivaa puoluetta oikeisto–vasemmisto-akselilta ei ole löytynyt, yksittäiseen asiaan keskittyvää kansalaisaloitetta on helpompi kannattaa.

Myös tutkija katsoo, että aloitteiden keskittyminen vain yksittäiseen asiaan madaltaa nuorten kynnystä osallistua. Heidän ei tarvitse tietää kaikkea mahdollista politiikasta eikä päätöksentekoprosesseista.

– Nuoret ovat kiinnostuneita yhden asian liikkeistä. Heillä vaikuttamiskeinoja ovat myös esimerkiksi boikotit ja ilmastolakot, Huttunen listaa.

Kansalaisaloite yhdistää kätevästi yhden asian liikkeet perinteiseen poliittiseen vaikuttamiseen, sillä aloitteet voivat johtaa konkreettisiin lakimuutoksiin.

Tutkimuksen lähteenä käytetyssä vaalitutkimuksessa oli vastaajina liki 1 600 eri-ikäistä suomalaista. Kasvokkaiset haastattelut teki TNS Gallup.

Tutkijat painottivat vastauksia sen varmistamiseksi, että ne edustavat koko väestöä. Vertaisarvioitu tutkimus ilmestyi kansainvälisessä Young-tiedejulkaisussa.