Nouseeko EU:n huippuvirkaan sittenkin musta hevonen – suosittu ranskalainen kiertää Euroopan pääkaupunkeja
Lavalle astuu sympaattisen oloinen ranskalainen mies, joka ei tunnu tekevän itsestään numeroa.
Brexit-neuvottelija Michel Barnier esitelmöi Euroopan tulevaisuudesta Belgian Leuvenissa samaan aikaan kun komission puheenjohtajan paikkaa kärkkyvät kärkiehdokkaat ottavat toisistaan mittaa Hollannin Maastrichtissa maanantai-iltana.
Voiko ajoitus olla sattumaa, vai tähyääkö 68-vuotias, kaksinkertainen komissaari ja useita ministerinsalkkuja kantanut Barnier komission johtoon?
– Olen ollut politiikassa jo pitkään ja minun vastuuni on osallistua keskusteluun ja kertoa mielipiteeni, eikä vain pysyä toimistossani, Barnier kertoo STT:lle, mutta ei ota kantaa siihen, kiinnostaisiko huippuvirka häntä.
Belgian vanhimman, Leuvenin yliopiston auditorio on lähes täynnä. Opiskelijat kuuntelevat tarkasti. Tilaisuuden juontaja kertoo, että ennen Barnierin vierailua luennoilla on kerrattu, mikä on sisämarkkinoiden ja tulliliiton ero.
Tätä Barnier on selvittänyt briteille maaliskuusta 2017 lähtien. Sisämarkkina turvaa vapaan liikkuvuuden ja sujuvan kaupan EU:n sisällä, kun taas tulliliitossa isoin yhteinen nimittäjä on tullivapaus. Tähän asti Britannia ei ole ollut halukas kumpaankaan.
Barnier on tuttu vieras EU-kokouksissa, joissa hän on käynyt selvittämässä Britannian eroneuvotteluita. Brexitin nimissä tie on vienyt myös ympäri Eurooppaa.
Maanantaina Leuvenin yliopistossa opiskelijoiden eteen astelee kuitenkin joku muu kuin brexit-neuvottelija.
Barnier esittelee ajatuksensa vihreästä sopimuksesta (Green EU Deal), jonka avulla ohjataan taloutta kohti kestävyyttä. EU:n pitää hänen mukaansa johtaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua tavoittelemalla hiilineutraaliutta vuosisadan puoliväliin mennessä, huolehtimalla lajien elinvoimaisuudesta ja panostamalla vielä enemmän materian kierrättämiseen.
Barnier kannustaa jäsenmaita myös puolustusyhteistyöhön. Kyse ei olisi eurooppalaisesta armeijasta tai päätösvallan luovuttamisesta unionille, vaan voimavarojen yhdistämisestä.
Eurooppalaisilta vaaditaan Barnierin mukaan päättäväisyyttä, jotta EU pystyy pitämään puolensa Yhdysvalloille, Venäjälle ja Kiinalle. EU:n ei pitäisi joutua reagoimaan asioihin viime hetken huippukokouksissa, vaan ajattelemaan strategisesti asemastaan ja eduistaan.
Eurooppa on jäämässä jälkeen kisassa uuden teknologian, tekoälyn, kehittämisessä. Tavoitteeksi pitäisi Barnierin mukaan ottaa, että prosentti eurooppalaisista opiskelee tekoälyn perusteet lähivuosina.
– Onko tämä toiveunta? Ei, jos kysyy suomalaisilta. Suomessa päätettiin viime vuonna, että prosentille väestöstä opetetaan tekoälyn perusteet, Barnier kertoi yleisölle viitaten tekoälyhaasteeseen.
Mutta olisiko Barnierilla mahdollisuuksia nousta komission johtoon?
Barnier kuuluu Euroopan keskustaoikeistoon EPP:hen eli samaan ryhmään kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kanssa. EU:n johtopaikat jaetaan EU-vaalien jälkeen, ja näyttää siltä, että EPP saattaa hyvinkin olla suurimpana kärkkymässä komission puheenjohtajuutta.
EU-vaaleissa muutaman viikon päästä valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin, mutta vaalitulos vaikuttaa myös muihin keskeisiin nimityksiin.
Komission seuraavan puheenjohtajan on odotettu tulevan puolueryhmien valitsemien ”kärkiehdokkaiden” joukosta.
Se oli paikka, josta Alexander Stubb kisasi saksalaista Manfred Weberia vastaan saksalaisen viedessä voiton. Moni kuitenkin epäilee verrattain tuntemattoman saksalaisen mahdollisuuksia, ja pohtii, voisiko Barnier sittenkin olla keskustaoikeistolta varmempi valinta.
Matkassa on kaksi mutkaa, jotka liittyvät EPP:n ja parlamentin uskottavuuteen. Euroopan kansanpuolue kävi viime vuonna näkyvän ja sen rivejä hajottavan kärkiehdokaskisan, joka valuisi hukkaan, jos voittajaa ei valittaisikaan komission johtoon.
Euroopan parlamentti puolestaan on varoittanut voivansa torjua ehdokkaan, joka ei ole ollut kärkiehdokkaana.
Paljon on kiinni myös Elysee-palatsin suunnitelmista. Barnier edustaa eri puoluetta kuin presidentti Emmanuel Macron, jonka Kansakunta liikkeessä -puolueen mepit liittyvät todennäköisesti liberaaliryhmä Aldeen.