Nordean Kärkkäinen: Ei tarvetta elvyttävälle veropolitiikalle
Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan nykyiseen taloustilanteeseen ei tarvita elvyttävää veropolitiikkaa. Verotuksen rakennetta voidaan kuitenkin kehittää suhdanteesta riippumatta.
Kärkkäinen muistuttaa, että siirtyminen esimerkiksi työn verotuksesta vahvemmin välilliseen verotukseen on enemmän rakenteellinen toimi.
– Tämän tyylisiä uudistuksia voidaan tehdä suhdanteesta riippumatta, Kärkkäinen sanoo.
Kysymyksiä verotuksen rakennemuutoksissa voi nousta tulonjaosta ja sen muutoksista.
– Kulutusverot ja ympäristöverot ovat tasaveroja, kohdistuen ehkä vielä vähän enemmän pienituloisempiin toisin kuin esimerkiksi tuloverotus, Kärkkäinen sanoo.
Kärkkäisen mukaan tarvitaan joidenkin satojen miljoonien eurojen veronkevennykset, jos ansiotuloverotus halutaan ensi vuonna pitää tämän vuoden tasolla.
Hän arvioi hintalapun olevan karkeasti esillä olleen 300 miljoonaa, jos halutaan, ettei kenenkään verotus kiristy ensi vuonna.
Kärkkäisen mukaan tämä sisältäisi niin kompensaation maksumuutoksista kuin inflaatiotarkistukset tuloverotukseen.
– Veronalennussummaa heiluttavat esimerkiksi inflaatio-odotukset. Verotuksen inflaatiotarkistusten hinta alkaa kasvaa inflaation ja ansiotason nousun vauhdittuessa, Kärkkäinen muistuttaa.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi eilen STT:n haastattelussa, että hänen mielestään ansiotuloverotusta pitää tarkistaa budjettiriihessä niin, ettei kenenkään verotus kiristy ensi vuonna.
Orpo ei ottanut tarkkaan summaan kantaa, mutta suuruusluokka veronalennuksille on hänen keväällä mainitsemansa 300 miljoonaa euroa. Orpo perusteli verolinjaansa kilpailukykysopimuksen maksumuutoksilla.
Kilpailukykysopimuksessa nostettiin palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ja työnantajien maksuja alennettiin. Myös ensi vuodelle on jyvitetty sopimuksessa maksumuutoksia, jotka tuntuvat palkansaajan tilipussissa.
Kärkkäinen muistuttaa, että kyse on myös siitä, miten hallitusohjelman verolinjaa tulkitaan.
– Viime vuonna ja tänä vuonna on ollut nähtävissä, että kokoomus haluaa tulkita sen niin, ettei verotus saa kiristyä minään vuonna, Kärkkäinen sanoo.
Jos katsottaisiin vain, että verotus ei saa kiristyä koko vaalikauden aikana, nyt ei tarvittaisi Kärkkäisen mukaan veronkevennyksiä.
Nykyisessä vahvassa taloustilanteessa mahdolliset höllennykset verotukseen herättävät varmasti kritiikkiä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi tammikuussa, että suhdannetilanteen kohennuttua finanssipolitiikan pitäisi olla nykyistä kireämpää, ja nosti esille tehdyt veronalennukset.
Kilpailukykysopimuksen kompensaatio ansiotuloverotuksessa on tarkoitus rahoittaa tekemällä kiristyksiä muihin veroihin. Orpon mukaan mahdollisia kiristyskohteita ovat esimerkiksi ympäristö-, haitta- ja välilliset verot.