Noin 90 prosenttia isistä on halunnut luovuttaa kaikki siirrettävät vanhempainvapaansa äideille perhevapaauudistuksen jälkeen

Perhevapaauudistus

Valtaosa isistä on halunnut luovuttaa äideille kaikki 63 siirrettävissä olevaa vanhempainpäivärahapäivää perhevapaauudistuksen astuttua voimaan. Asiasta kertoo Kelan lapsiperhe-etuuksien päällikkö Johanna Aholainen, jonka mukaan moni isä haluaisi luovuttaa enemmänkin päiviä kuin laki sallii.

Elokuussa voimaan astunut perhevapaauudistus antaa molemmille vanhemmille 160 vanhempainrahapäivän kiintiön, kun aiemmin isille oli kiintiöity 54 päivää isyysrahaa. Kiintiöstä 63 päivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut, että vanhempainrahapäivät jakaantuisivat tasaisemmin vanhempien välillä.

Ensimmäisinä kuukausina useimmat isät ovat halunneet luovuttaa maksimimäärän päivistä.

–  Ihan tarkkaa tietoa ei ole, mutta voisi sanoa että valtaosa. Lonkalta mitä meidän ratkaisutyön puolelta ja asiakaspalvelusta tiedän, heittäisin että 90 prosenttia ei välttämättä ole kovinkaan kaukana. Valtaosa haluaa näin toimia, Aholainen kertoi Kelan webinaarissa keskiviikkona.

–  Toki on joitakin yksittäisiä äitejä myös jotka haluaisivat siirtää heti kun mahdollista isälle ja haluavat esimerkiksi jatkaa opintoja.

Aholaisen mukaan uudistuksesta on vielä epätietoisuutta. Kelaan on tullut paljon kyselyjä etenkin äideiltä, jotka ovat ihmetelleet eikö päiviä tosiaan voi luovuttaa enempää kuin 63.

–  Näin se nyt vaikuttaa olevan, että nimenomaan isät haluaisivat luovuttaa enemmän kuin sen 63 päivää.

Koska vanhempainvapaita voi käyttää lapsen kahden ensimmäisen ikävuoden aikana, menee vielä aikaa ennen kuin perhevapaauudistuksen vaikutukset alkavat kunnolla näkyä. Ensimmäiset lapset ovat vasta juuri tulleet uudistuksen piiriin.

–  Vasta 2024 loppupuolella ja siitä eteenpäin aletaan saada sellaisia tilastoja joista nähdään, miten tämä käyttö on muuttunut ja minkälaisia kustannusvaikutukset tulevat olemaan, sanoo Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila.

Etukäteen on arvioitu esimerkiksi Ruotsin kokemusten perusteella, että noin 10 prosenttia isistä käyttäisi siirrettävät päivät itse. Se sopisi yhteen sen kanssa, että ensimmäisinä kuukausina noin 90 prosenttia isistä on halunnut luovuttaa nuo päivät.

Kaikkiaan isien vapaiden käytön on ennakoitu lisääntyvän noin 2  000 henkilötyövuoden edestä. Työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan ole yhtä suuret, koska äitien työssäkäynti vastaavasti lisääntyy ainakin jonkin verran.

Kela on pyrkinyt tuomaan esille sitä, että monessa perheessä vanhempainvapaita jätetään käyttämättä vääristä syistä. Vain noin puolet isistä käyttää tällä hetkellä isyysrahaa eri aikaan äidin kanssa, ja neljäsosa ei käytä sitä lainkaan. Tutkimusten mukaan tätä perustellaan usein taloudellisilla syillä. Monissa perheissä ajatellaan, että parempipalkkaisen isän ei ole varaa pitää vapaita.

–  Isossa osassa perheitä valitaan mieluummin äidin kotihoidontuki kuin isän ansiosidonnainen päiväraha, Isolankila sanoo ja huomauttaa, että se on usein taloudellisesti virheellinen valinta.

Kela on kehittänyt tulojen vertailua varten Perhevapaavertailu-sovelluksen, joka on tarkoitus julkaista joulukuussa. Sen avulla voi karkeasti arvioida, millainen vaikutus brutto- ja nettotuloihin erilaisilla perhevapaiden käyttöratkaisuilla on.

Esimerkkilaskelmat osoittavat, että useimmiten luulot vanhempainvapaiden talousvaikutuksista ovat virheellisiä. Vaikka puolisoiden välinen tuloero olisi melko suurikin, on vapaiden jakaminen tasan yleensä taloudellisesti kannattavampaa kuin niiden käyttämättä jättäminen. Äidin kotihoidontuki on yleensä niin paljon pienempi kuin isän ansiosidonnainen, että se painaa lopputuloksen miinukselle.

Isän siis kannattaisi jäädä nykyistä pidemmäksi aikaa kotiin, etenkin jos äiti palaa samaan aikaan töihin.

Jos molemmilla vanhemmilla on 3  200 euron kuukausipalkka, paras nettotulo perheelle saadaan jakamalla vanhempainrahapäivät ja kotihoidon tuki tasan.

Jos taas esimerkkiperheessä toisen puolison palkka on 2  000 ja toisen 4  000 euroa, vanhempainrahapäivien ja kotihoidon tuen jakaminen tasan laskee bruttotuloja siihen verrattuna, että vain pienipalkkaisempi vanhempi käyttäisi vapaita. Sen vaikutus nettotuloihin on kuitenkin vuodessa noin 2  000 euron verran positiivinen verotuksen progression ansiosta.

Jopa siinä tapauksessa, että toisen puolison palkka on 2  000 ja toisen peräti 6  000 euroa, ei vanhempainrahapäivien ja kotihoidon tuen jakaminen tasan vähennä nettotuloja vuodessa kuin noin 3  500 eurolla. Tässäkin esimerkkiperheessä saadaan kaikkein parhaat nettotulot sillä vaihtoehdolla, että vanhemmat jakavat vanhempainrahapäivät tasan mutta vain pienipalkkaisempi käyttää kotihoidon tukea.

Nykymallilla moni perhe siis itse asiassa häviää rahaa, jos hyvätuloisempi vanhempi toimii yleisen mielikuvan mukaan ja jättää vanhempainvapaat kokonaan käyttämättä.

Isolankila muistuttaa, että Kelan pian julkistettavalla vertailusovelluksella ei saa täysin tarkkoja tuloksia, koska siihen vaikuttaa esimerkiksi vapaiden jakautuminen eri verovuosille. Se antaa kuitenkin vahvasti suuntaa.

Siinä ei myöskään ole otettu huomioon sitä, maksetaanko perhevapaalle jäävälle palkkaa. Työehtosopimuksissa on sen suhteen eroja.

Kelassa toivotaan, että tieto uudistuksen vaikutuksista leviää mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jotta vanhemmat tekevät ratkaisuja perhevapaiden käyttämisestä oikean tiedon mukaan.