Niinistön ja Bidenin tapaaminen on "miesmuistiin tärkeimpiä lähihistoriassa"

Tärkeä ja mahdollisesti jopa historiallinen tapaaminen. Näin arvioivat asiantuntijat STT:lle Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Suomen presidentti Sauli Niinistön tapaamista ennakkoon perjantaina.

Jo se itsessään on poikkeuksellista, että Biden on Venäjän hyökkäyksen jälkeisessä kriisitilanteessa päättänyt tavata ensimmäisenä Suomen valtionjohtoa – ei esimerkiksi Saksan, Ranskan tai Britannian, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.

–  Ja siihen signaaliarvo perustuukin. Yhdysvallat osoittaa poliittista tukea Suomelle, joka tuntee olonsa tukalammaksi kuin ennen (Ukrainan) sodan kiihtymistä. Ei meillä suoranaista hätää ole, mutta onhan kansallinen keskustelu ihan erilaista kuin se on koskaan ennen ollut, sanoo Pesu.

Pesun kollega Ulkopoliittisesta instituutista, Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan perehtynyt tutkijatohtori Ville Sinkkonen sanoo tapaamisen osoittavan, että Suomen näkemyksiä arvostetaan Yhdysvalloissa.

–  Se on mielestäni tässä tapaamisessa erittäin tärkeä asia, hän sanoo.

Selvää on, että tapaaminen on Suomelle tärkeä.

–  Se on miesmuistiin tärkeimpiä tapaamisia lähihistoriassa – toki potentiaalisesti, koska emme tiedä, mikä sen anti on. Onhan se mahdollista, että tämä on historiallinenkin tapaaminen, Pesu sanoo.

Pesu olettaa myös tapaamisen kertovan siitä, että Yhdysvalloissa on huomioitu Suomen kiihtynyt Nato-keskustelu. Tapaaminen on kädenojennus Suomelle.

–  Olennaista on tietää, mikä on Yhdysvaltain näkemys tässä tilanteessa Naton laajentumiseen. Kumma olisi, jos siitä ei puhuttaisi.

Myös Sinkkonen sanoo, että Yhdysvalloilla on Naton jäsenmaista paras tilannekuva siitä, miten ja kuinka nopeasti mahdollinen Natoon liittyminen voisi edetä.

–  Se on Suomen näkökulmasta tärkeää, että voidaan keskustella sellaisen keskustelukumppanin kanssa, jolla on paras tilannekuva. Viime aikojen keskusteluissa valtionjohto on viisaasti tuonut esille, että täytyy selvittää muuttuneen tilanteen myötä vaihtoehdot ja kylmäpäisesti käydä ne läpi, hän sanoo.

Miten Yhdysvallat sitten Suomen Nato-jäsenyyteen suhtautuisi? Matti Pesun mukaan kyse on ajoituksesta.

–  Yhdysvallat ei ole painostanut eikä varmaan nytkään painosta Suomea yhtään mihinkään ratkaisuun, mutta voisin kuvitella, että pidemmän aikavälin intressi olisi saada Suomi ja myös mahdollisesti Ruotsi mukaan, koska se tekisi Pohjois-Euroopan turvallisuuskuviosta yhtenäisemmän alueen, hän sanoo.

Asia palvelisi siis myös Yhdysvaltain omia intressejä. Samalla Pesu muistuttaa, että Yhdysvallat tuskin ajaa tavoitteitaan hinnalla millä hyvänsä – etenkin Euroopan kireästä tilanteesta johtuen.

–  Sen takia olen ollut varauksellinen, että tässä (Nato-jäsenyydessä) puhuttaisiin päivistä, viikoista, kuukausista. Asiasta pitää käydä kansallisia keskusteluita, kuten pohtia myös yleistä turvallisuustilannetta. Suomen mukana Naton maaraja Venäjän kanssa moninkertaistuisi. Se on varmasti kysymys, mitä mietitään Naton eri pääkaupungeissa.

– Mutta Yhdysvaltojen näkemys on hyvin tärkeä. Yhdysvallat on asiassa kukkona tunkiolla.