Naton Stoltenberg: Sotilasliitto käsittelee Turkin esiin nostamia huolia
Sotilasliitto Nato käsittelee Turkin huolia, joita maa on nostanut esiin Suomen ja Ruotsin Nato-haaveisiin liittyen, kertoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Pääsihteeri sanoo uskovansa, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyshaaveisiin saadaan pikainen ratkaisu Turkin vastustuksesta huolimatta.
– Me käsittelemme tietysti niitä huolia, joita Turkki on nostanut esiin, pääsihteeri sanoi lehdistötilaisuudessa Kööpenhaminassa.
– Kun tärkeä liittolainen kuten Turkki nostaa esiin turvallisuushuolia, on tietysti ainoa tapa niiden käsittelemiseksi istua alas ja etsiä tapoja löytää yhteisymmärrystä ja löytää sopimus siitä, miten jatkaa eteenpäin.
Pääsihteeri Stoltenberg kertoo Naton olevan läheisessä yhteydessä Ruotsin, Suomen ja Turkin sekä muiden liittolaisten kanssa. Hän ei kuitenkaan lähde avaamaan tarkemmin näiden keskustelujen sisältöjä.
Kaikki Nato-maat ovat pääsihteerin mukaan yhtä mieltä siitä, että Naton laajentuminen on ollut suuri menestys. Hän sanoi yksimielisyyden vallitsevan myös siitä, että kaikilla mailla on oikeus valita oma polkunsa, ja tämä näkemys koskee myös Suomea ja Ruotsia.
Stoltenbergin mukaan erimielisyydet liittouman jäsenten välillä eivät ole mitenkään epätavallisia, kun edessä on isoja päätöksiä. Hän kuitenkin alleviivasi Natolla olevan hyvä historia keskinäisten erimielisyyksien ratkaisemisessa.
– Olen täysin varma, että kykenemme sopimaan tämänkin asian tiimoilta, hän sanoi.
Pääsihteeri painotti toivovansa asian ratkeavan niin nopeasti kuin mahdollista. Stoltenbergiä pyydettiin kuitenkin lehdistötilaisuudessa tarkentamaan aika-arviota. Hän vastasi aiemmin puhutun viikoista ja kertoi pitäytyvänsä tässä arviossa.
Vaikka ilmenisi, että Turkin vastustus koskee enemmän Ruotsia, ei Stoltenbergin mukaan ole silti aiheellista, että Suomi etenisi jäsenyysprosessissa naapurimaataan nopeammin.
– Ruotsi ja Suomi ovat päättäneet hakea samaan aikaan, Stoltenberg sanoi.
Hänen mukaansa asiaa myös käsitellään tämän pohjalta.
Maiden hakemuksia tullaan siis käsittelemään yhdessä, ei eri nopeuksin.
Lehdistötilaisuudessa esiintyi pääsihteerin rinnalla myös Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, joka sanoi myös Turkin hyötyvän vahvasta liittoumasta. Hän alleviivasi Suomen ja Ruotsin liittymisen nimenomaan vahvistavan sotilasliittoa.
– Liittouman vahvistaminen on kaikkien Nato-maiden, mukaan lukien Turkin, intresseissä, Frederiksen sanoi.
Turkkia on hiertänyt Suomen ja Ruotsin kohdalla muun muassa se, että Turkin mielestä maat suojelevat sen terroristisina pitämiä kurdijärjestöjä.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu tapasi keskiviikkona Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin. Ulkoministerit puhuivat New Yorkissa muun muassa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksista.
Cavusoglu kertoi Blinkenin vakuuttaneen hänelle, että Yhdysvallat vie eteenpäin viestin Turkin turvallisuushuolista. Hän toisti Turkin hallinnon näkemyksen siitä, että Nato ei voi hyväksyä jäseniä, jotka tukevat ”terroristijärjestöjä.”
Cavusoglu toi Blinkenille esiin sen, että niin Suomen ja Ruotsin kuin myös Yhdysvaltojen tuki kurdijärjestöille pitäisi lopettaa.
– Haluamme, että Turkin huoliin vastataan myös käytännössä, ei vain sanoin. Tämä ei koske vain Ruotsia ja Suomea, vaan myös muita liittolaisia, Cavusoglu sanoi tapaamisen jälkeen turkkilaislehti Hürriyetin mukaan.