Haavisto: Natossa keskustellaan avoimien ovien politiikasta Turkin kommenttien seurauksena

Turkin kielteinen suhtautuminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen on herättänyt sotilasliitto Natossa keskustelua sen avoimien ovien politiikasta, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on viime päivinä toistuvasti ilmaissut vastustuksensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi ”majoittavat” terroristeja tukemalla kurdijärjestö PKK:ta ja sen syyrialaishaaraa YPG:ta.

Uusien Nato-jäsenten hyväksymiseksi tarvitaan kaikkien jäsenmaiden ratifiointi, joten Turkki pystyy halutessaan estämään uusien jäsenten tien Natoon. Suomi ja Ruotsi toimittivat jäsenhakemuksensa Natolle keskiviikkona.

–  Naton sisällä on laajempi keskustelu tästä laajenemisesta ja avoimien ovien politiikasta. Se on sellaista keskustelua, jossa me ei olla mukana eikä sitä pystytä seuraamaan, Haavisto sanoi STT:lle eduskunnassa torstaina.

–  Varmasti on paljon jäsenmaita, joille on tärkeää, että laajentumisen signaali voitaisiin antaa viimeistään Madridin huippukokouksessa. Varmasti jäsenmaat tekevät työtä sen eteen, Haavisto jatkoi viitaten sotilasliiton huippukokoukseen kesäkuun lopussa.

Yhdysvalloissa keskiviikkona vieraillut Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu kertoi, että hänen keskustelunsa Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin kanssa olivat ”erittäin myönteiset.”

Aiemmin keskiviikkona Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin neuvonantaja Jake Sullivan sanoi, että Yhdysvallat on luottavainen sen suhteen, että Turkin huolet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyen poistuvat.

Haavisto ei lähtenyt arvioimaan sitä, millaista viestiä Yhdysvallat on Turkille välittänyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyen.

–  Tässä on nyt paljon diplomatiaa liikkeellä. Nyt täytyy vaan edetä rauhallisesti sekä Naton piirissä, Naton jäsenmaiden piirissä että Turkin ja Pohjoismaiden välillä, Haavisto sanoi.

Haavisto kertoi, että tällä hetkellä Turkin kanssa pidetään aktiivisesti yhteyttä virkamiesten kesken.

–  Me olemme ilmaisseet Ruotsin kanssa, että meillä on valmius jatkaa keskusteluja silloin kun sopii. Ne voivat tapahtua joko Naton päässä, tai me tietysti olemme valmiita matkustamaan Ankaraan. Mikä vain on mahdollista. Mutta katsotaan. Lähipäivät ja lähiviikot varmaan näyttävät, mihin on tarvetta, Haavisto sanoi.

Turkin hallintoa lähellä oleva ja virallista linjaa tiukasti noudattava Sabah-lehti listasi aiemmin tällä viikolla Turkin vaatimukset Suomelle ja Ruotsille. PKK:n ja YPG:n ohella listalla mainitaan myös Yhdysvalloissa asuvan turkkilaissaarnaajan Fethullah Gülenin johtama liike.

Haavisto ei antanut Sabahin kymmenkohtaiselle listalle kovin suurta painoarvoa.

–  Tästä käydään nyt paljon julkista kädenvääntöä. Osa lehdistön jutuista on varmasti sisäpoliittisia tarkoituksia varten tehtyjä avauksia. Jokaista lehtijuttua ei voi alkaa kommentoimaan, muuten pallo hukkuu tässä hommassa, Haavisto sanoi.

–  Kun kävimme ministeri Cavusoglun kanssa viime lauantaina keskustelua Berliinin kokouksen yhteydessä, esillä oli muutamia kysymyksen aiheita Suomelle ja Ruotsille, joita Turkki pyysi, että jatkossa selvitetään. Näiden osalta tehdään nyt työtä, Haavisto kertoi.