"Nato-option pidäkevaikutus on heikentynyt" – Ulkoasiainvaliokunnassa on erilaisia tulkintoja siitä, onko Venäjän tiukka linja kaventanut Suomen liikkumatilaa
Venäjän viime viikkojen sapelinkalistelu on herättänyt Suomessakin pohdintaa siitä, mitä Kremlin tiukentunut retoriikka merkitsee Suomen Nato-option kannalta.
Optio hakea Nato-jäsenyyttä on ollut Suomen turvallisuuspolitiikan keskeisiä elementtejä, mutta Venäjän vaatimat takuut Natolta olla enää laajenematta itään voi tulkita poikkeamana perinteisestä linjasta, jossa Venäjä on vuosien ajan toistellut Nato-jäsenyyden olevan Suomen oma ratkaisu.
Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova esimerkiksi sanoi perjantaina lehdistötilaisuudessa, että Ruotsin ja Suomen liittymisellä Natoon olisi vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa asiaan on erilaisia suhtautumistapoja. Valiokunnan jäsenistä osa katsoo, että mikään ei ole Suomen kannalta oleellisesti muuttunut, kun taas osa näkee, että nyt olisi hyvä aika vähintäänkin aktivoida suomalaista Nato-keskustelua.
Entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) muistuttavat, että Suomessa on tällä vaalikaudella hyväksytty laajassa yhteisymmärryksessä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustusselonteko.
Konkaripoliitikkojen mielestä huolellisesti valittua ulkopoliittista linjaa ei ole hyvä lähteä muuttamaan tässä tilanteessa.
– Siinä yhteydessä on perusteellisesti arvioitu meidän asemaamme. Sellaiseen arviointiin sisältyy aina myös tietty toleranssi ympäristön heilahtelujen sisällä, joka on otettu etukäteen huomioon, Vanhanen sanoo STT:lle.
Hän toteaa tilanteen kiristyneen jo vuodesta 2014 alkaen.
– Tähän isoon kuvaan nähden, että meillä on Euroopassa koko ajan sotaa muistuttava tilanne Ukrainassa, ei tämä muutos ole niin merkittävä.
Tuomioja näkee Venäjän viimeaikaisen kovan retoriikan liittyvän ensisijaisesti Ukrainaan, jonka lipumista lännen liittolaiseksi Kremlin on vaikea hyväksyä.
Tuomioja toteaa, että sotilaallinen liittoutuminen on ja pysyy Suomen omana asiana.
– Venäjä on koko ajan sanonut, että he reagoivat siihen (Nato-jäsenyyteen) kielteisesti ja katsovat, että jos Suomi on Natossa, siihen pitää varautua samalla lailla kuin muidenkin Nato-maiden kohdalla. Siinä suhteessa ei ole mitään uutta.
Tuomioja näkee Venäjän viimeaikaisen kovan retoriikan liittyvän ensisijaisesti Ukrainaan, jonka lipumista lännen liittolaiseksi Kremlin on vaikea hyväksyä. Johdonmukaisuuden vuoksi Venäjän on puhuttava Naton laajenemisesta kokonaisuutena, vaikka sen ärtymys kohdistuukin pääasiassa Ukrainaan.
– Se ei Suomen kannalta muuta mitään tai tuo uutta. Mutta retoriikka on tietysti koventunut tämän kärjistyneen tilanteen vuoksi, ja tilanteen kärjistäjä on ihan yksinomaan ollut Venäjä.
Vanhanen puolestaan näkee Venäjän viime aikojen lausunnoissa jonkinasteisen linjanmuutoksen Suomen Nato-optioon nähden.
– Itsekin olen aikanaan silloisen pääministeri (Vladimir) Putinin kanssa keskustellut aiheesta ja todennut, että se on Suomen oma asia. Selkeästi se on myös heidän puoleltaan mielletty niin, että se on Suomen oma asia. Tässä suhteessa viime viikkoina linja on heillä muuttunut, ja he ilmaisevat suoraan mielipiteensä siitä, mitä Suomen pitäisi tai ei pitäisi tehdä. He ovat muuttaneet kantaansa, ja se ei ole kyllä hyvä vakauden näkökulmasta.
Vanhasen mukaan Suomi tähtää ennustettavaan ja vakautta edistävään ulkopolitiikkaan ja toivoo samaa myös naapureiltaan.
Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.) sanoo, ettei toimintaympäristön muutos ole muuttanut Suomen asemaa.
– Edelleenkin teemme itse arviot ja itse määrittelemme turvallisuuspoliittisen linjan, Niikko sanoo.
– Tämä Venäjän viesti, että Nato ei saisi laajentua itään päin, ei ole hyväksyttävissä. Siihen ei tulla suostumaan, että ulkopuolelta määritellään millaisia kumppaneita niin Natolla kuin muillakin länsimailla on keskenään.
Niikon mukaan Suomella on edelleen kansallista liikkumatilaa Nato-jäsenyyden hakemisen suhteen, mutta hän ei pidä asiaa mitenkään ajankohtaisena.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ei ole varmastikaan kovin viisasta lähteä puhumaan Nato-jäsenyydestä tilanteessa, jossa Nato ja Venäjä mittelevät keskenään Ukrainaa koskevissa kysymyksissä.
Tilannetta on luonnollisesti käsitelty myös Suomen ulkopoliittisessa johdossa. Keskiviikkona tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat ajankohtaisista Naton kehitykseen ja Suomen Nato-kumppanuuteen liittyvistä asioista. Ulospäin ei ole kerrottu tarkemmin siitä, mitä aiheesta puhuttiin.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen arvioi, että Venäjän retoriikassa on tapahtunut muutos, josta kertovat sekä Kremlin vaatimukset Natolle ja Yhdysvalloille että Suomelle ja Ruotsille suunnattu viestikin. Tämä muutos vaikuttaa hänen mielestään myös Suomen Nato-option tehoon.
– Nato-option olemassaolon ajatushan on ollut toimia pidäkkeenä. Mutta jos Venäjä ei nyt sitä kunnioita, niin sen pidätevaikutuskin on pienentynyt. Silloin ollaan hyvin erilaisessa tilanteessa kuin esimerkiksi näiden selontekojen laatimisen aikana, Valtonen sanoo STT:lle.
Vanhanen korostaa, että Suomen turvallisuus perustuu oman puolustuksen uskottavuuteen ja laajaan kansainväliseen yhteistyöhön.
Nato-jäsenyyttä julkisesti kannattavan Valtosen mielestä nyt voisi olla korkea aika käyttää Nato-optio ja vähintäänkin keskustella täysjäsenyyden hakemisesta.
– Kynnys Suomessa ei enää ole niin korkea, koska olemme kuitenkin jo Naton erityiskumppani, ja vuosien varrella olemme lähestyneet hyvinkin selvästi sopimuspohjaisesti Natoa ja keskeisiä läntisiä kumppanimaita. Siinä mielessä kokisin, että siitä olisi hyvä käynnistää laajamittainen kansalaiskeskustelu.
Valtosta ilahduttaa se, että Nato-jäsenyydestä on alettu keskustella aktiivisemmin viimeisten parin viikon aikana tilanteen kiristyessä.
Tuomiojan mielestä taas Nato-keskustelu on ollut Suomessa riittävällä tasolla.
– Ne, jotka haluavat käydä tätä niin sanottua Nato-keskustelua, ovat se vähemmistö, joka on ollut koko ajan sitä mieltä, että Suomen pitää liittyä Natoon, entinen ulkoministeri katsoo.
Suomalaisessa Nato-keskustelussa nousee usein esiin paradoksi siitä, mikä olisi sopiva aika jäsenyydelle. Rauhallisessa tilanteessa, kun akuuttia uhkaa ei ole, vai kriisin uhatessa?
Ulkoasiainvaliokunnan jäsenen Anne-Mari Virolaisen (kok.) mielestä Nato-keskustelua olisi aiheellista käydä huomattavasti nykyistä laajemmin.
– Menneinä vuosinahan sanottiin, että pitäisi käydä hyvän sään aikana ne keskustelut eikä silloin, kun myrsky on päällä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sitä keskustelua olisi pitänyt käydä jo ajat sitten, koska suhtaudun myönteisesti Natoon.
Vanhanen puolestaan korostaa, että Suomen turvallisuus perustuu oman puolustuksen uskottavuuteen ja laajaan kansainväliseen yhteistyöhön. Nato-jäsenhakemuksen käsittely on pitkä prosessi, eikä Nato-optio siksi sovi hätävaraksi kriisitilanteisiin.
– Suomen turvallisuutta ei ole rakennettu sen varaan, että olisi joku hätäportti Natoon. Ei sitä tällä tavalla ole koskaan ajateltu.