Nato kaikilla mausteilla vai pohjoismainen "kevyt-Nato"? – eduskunta ruoti Suomen roolia puolustusliitossa

Jäsensopimuksiin ei aseteta rajoitteita tai julistuksia, puolustusministeri Antti Kaikkonen muistutti.
Nato-selonteko

Suomen eduskunnan varsinainen Nato-vastarinta on kutistunut lähinnä osaan punaisinta laitavasemmistoa, mutta jotkut edustajat haikailevat Suomen jäsenyysmallin ”pohjoismaistamista”.

Tämä kävi jälleen selväksi, kun eduskunta aloitti Nato-jäsenyyshakemuksen jättämiseen tähtäävän hallituksen selonteon käsittelyn.

Hallituksesta korostettiin, ettei Nato-jäsenyyteen olla asettamassa mitään rajoitteita tai varaumia, eikä niitä ole minkään Nato-maan jäsenyyssopimuksessa.

– Ei myöskään Norjan, joka usein esimerkkinä mainitaan, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) selvitti.

Kaikkosen mukaan eri asia on, jos joku Nato-maa haluaa muuten julistaa tai linjata politiikkaansa erikseen.

– Se on toki mahdollista ja semmoista voi tehdä myös myöhemmin, jos sellaista haluaa tehdä. Mutta voin kyllä ihan ilman erillisiä julistuksiakin sanoa tästä asiasta, että emme ole lähdössä tavoittelemaan ydinaseita sijoitettavaksi Suomen maaperälle, eikä niitä kyllä kukaan ole tyrkyttämässäkään.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kuitenkin piti tärkeänä käydä keskustelua siitä, millainen jäsen Suomi haluaa olla.

– Miten luomme yhteisen pohjoismaisen ydinaseettoman puolustuksen, joka jo rakenteellisesti maksimoi oman turvamme muttei uhkaa ketään?

Saramo huomautti, että kaikki muut Pohjoismaat ovat ilmoittaneet, että heidän alueelleen ei sallita ydinaseita tai Naton tukikohtia.

– Myös Suomen tulee omaksua tällainen kokonaisvaltainen asenne, hän vaati.

Saramo myönsi, ettei Suomi ole tietenkään menossa Natoon kertomaan, miten sen Naton pitää toimia. Se voi kuitenkin vaikuttaa siihen, millainen Nato on Pohjoismaissa ja erityisesti, millainen Suomi on Natossa.

– Kun me nyt olemme liittymässä siihen niin sanottuun vanhaan Natoon viidennen artiklan turvatakuiden takia, eikä tähän niin sanottuun uuteen Natoon hyökkäysoperaatioineen, niin pidetään tästä kiinni Norjan mallin mukaisesti, hän vetosi.

Saramon mukaan kaikki tietävät, että jäsenyysneuvotteluissa ei kynnyskysymyksiä laiteta.

– Mutta kyllä me voimme näin toimia, suoraselkäisesti. Me olemme tuomassa Natoon, Baltiaan, koko tähän meidän ympäristöön enemmän turvallisuutta kuin me olemme sieltä viemässä, ja sen takia meidän ei pidä sinne lähteä nöyristelemään.

Vasemmistoliiton Jussi Saramon mielestä Suomi voi vaikuttaa siihen, millainen Nato on Pohjoismaissa ja millainen Suomi on Natossa. (LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN)

Kristillisdemokraattien ryhmänjohtaja Päivi Räsänen piti viisautena sitä, että tässä vaiheessa liittymissopimukseen ei ehdoteta rajoittavia varaumia vaikkapa pysyvistä sotilastukikohdista.

Räsäsen mukaan yli 1 300 kilometrin raja Venäjän naapurina merkitsee sitä, että mitään mahdollisesti Suomelle turvaa tuovaa tekijää ei ainakaan tässä vaiheessa kannata sulkea pois.

– Ennen kaikkea myös Naton päätöksenteon yksimielisyysperiaate turvaa sen, että voimme sitten jatkossa oman harkintamme mukaan käydä näistä keskustelua ja linjata niitä tarpeita, joita turvallisuudellamme on.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sanoi tunnistavansa ja tunnustavansa välttämättömyyden, että Naton jäsenyys tarkoittaa ydinasepelotteen suojaan asettautumista.

– Ja se on tarpeen niin kauan kuin ydinaseita maailmassa on olemassa. Mutta tästä välttämättömyydestä ei voi kuitenkaan tehdä hyvettä.

Tuomiojan mukaan toimintaa ydinasevalvonnan ja ydinaseriisunnan puolesta pitää jatkaa.

– Enkä myöskään sulje pois sitä mahdollisuutta, että Naton jäsenenäkin voisimme harkita liittymistä YK:n ydinaseiden täyskieltosopimukseen.

SDP:n Kimmo Kiljunen näki, ettei puhutussa Pohjolan turvallisuusmallissa olisi kyse linnakkeesta tai linnoituksesta vaan pyrkimyksestä luoda vakaa, jännitteistä vapaa alue.

– Sen ytimessä on aivan varmasti ajatustapa siitä, että Pohjola on ydinaseista vapaa. Sen ytimessä on varmasti myöskin ajatus siitä, että tänne ei tule pysyviä Naton sotilastukikohtia.

Kiljusen mukaan tällaisia varaumia ei tässä liittymishakemusprosessissa käsitellä, mutta niistä syntyisi aikanaan perusta Pohjolan turvallisuusmallille ja jännitteistä vapaalle ja asialliselle vuorovaikutussuhteelle kaikkialla naapurustoon.

RKP:n Eva Biaudet piti Norjan mallin mukaista Nato-profiilia ja jäsenyyttä tavoittelemisen arvoisena.

Biaudet piti paradoksaalisena, että pohjoismainen erityinen läheisyys syntyy juuri puolustuksen alalla. Hän sanoi suovansa mieluusti, että yhteistoimintaa laajennetaan ja tehdään yhtä hyvin kaikilla muillakin aloilla.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) näki, että Suomesta on tultava transatlanttista yhteistyötä korostava Nato-maa eikä etsiä itselleen mitään Naton sisäistä ryhmittymää tai kuppikuntaa.

– Olemme myös eurooppalainen, Eurooppa-mielinen Nato-maa. Olemme valmiita antamaan tukemme Välimeren alueen liittolaisille, emmekä unohda Naton kriisinhallintatehtäviä.

Tuppuraisen mukaan Suomi ei ole hakeutumassa Naton jäseneksi rajoituksia ja ehtoja pohtien.

– Meidän pitää olla aloitteellinen Nato-maiden yhteisen puolustuksen kehittämisessä ja Naton poliittisen roolin kehittämisessä, hän painotti.

Puhemies Matti Vanhanen (oik.) kävi välillä isännöimässä Yhdysvaltain senaatin republikaanijohtajan Mitch McConnellin visiittiä eduskunnassa. (LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN)

Nato-keskustelun historiallisuus näkyi eduskunnassa paitsi kansanedustajien tarpeena puhua aiheesta, myös ulkomaisten toimittajien parveiluna. Kävipä puhemies Matti Vanhanen (kesk.) välillä myös isännöimässä Yhdysvaltain senaatin republikaanijohtajan Mitch McConnellin ja parin senaattorikollegansa vierailua talossa.

Nato-keskustelu eduskunnassa jatkuu myöhään iltaan ja sitä jatketaan tiistaina kello 12 alkaen. Ulkoasiainvaliokunta julkistaa pikavauhdilla käsiteltävän mietintönsä kello 11.

Mietinnöstä päästäneen äänestämään tiistain aikana.