EU-johtajat kokoontuvat – mitä lässähtäneen Ukrainan tukipaketin tilalle?
EU:n johtajat kokoontuvat tänään huippukokoukseen, jonka aiheina ovat puolustus, Ukrainalle suunniteltu tukipaketti ja Euroopan kilpailukyky.
Kahdesta edellisestä puolustukseen keskittyneestä ylimääräisestä huippukokouksesta poiketen torstain kokouksen asialistalla on kuitenkin muitakin aiheita, vaikka puolustus ja Ukrainan tilanne dominoivat kokousta.
STT kokosi yhteen, mitä kaikkea kokouspäivässä on luvassa. Kokous voi jatkua myös perjantain puolelle.
Suomesta kokoukseen osallistuu pääministeri Petteri Orpo (kok.)
Keskeinen keskustelussa oleva asia on Ukrainalle annettava tuki.
EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas on valmistellut Ukrainalle tukipakettia, jonka summaksi kaavailtiin aluksi 20–40 miljardia euroa. Kyseinen paketti olisi ollut vapaaehtoinen, halukkaiden jäsenmaiden rahoittama suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen.
Osa jäsenmaista olisi ollut valmis sitoutumaan kaikkein kunnianhimoisimpaan 40 miljardin tavoitteeseen.
Keskiviikkona aloitteen kerrottiin kuitenkin osin lässähtäneen, sillä isot rahoittajamaat Ranska, Espanja ja Italia eivät asettuneet tukemaan sitä.
Kallas kertoi, että pyrkimyksenä on nyt keskittyä kahden miljoonan tykistöammuksen toimittamiseen Ukrainalle. Erään korkea-arvoisen EU-diplomaatin mukaan monissa EU-maissa on myös yhä halua edistää pakettia tavalla tai toisella. Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) oli maanantaina toiveikas, että jonkinlainen paketti saadaan kasaan.
Tämän lisäksi EU-maiden odotetaan jatkavan keskustelua puolustuksen vahvistamisesta ja keinoista siihen. EU-komissio julkisti keskiviikkona puolustuksen valkoisen kirjan jatkona EU:n uudelleenaseistamissuunnitelmille. Mitään uusia rahoitusvälineitä ei esitelty, vaan valkoinen kirja esitteli komission aiemmin julkistamia suunnitelmia yksityiskohtaisemmin.
Komissio esittää muun muassa 150 miljardin lainavälinettä, jonka kautta jäsenmaat voisivat tehdä puolustushankintoja niin, että EU takaisi lainoja.
Keskiviikkona komissio kertoi, että lainavälinettä voitaisiin käyttää pääasissa Euroopan markkinoilta tehtäviin ostoihin, mistä etenkin asiaa lobannut Ranska lienee tyytyväinen.
Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan jaa tätä näkemystä. Erään korkea-arvoisen EU-virkamiehen mukaan rajaus ei käy täysin järkeen, sillä länsimaiden puolustusketjut ovat linkittyneet tiivisti keskenään esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä.
Lainavälineen lisäksi komissio on muun muassa ehdottanut, että jäsenmaat voivat käyttää vakaus- ja kasvusopimuksen kansallista poikkeuslauseketta puolustusmenojensa kasvattamiseen. Tämä tarkoittaisi, että jäsenmaat voisivat kasvattaa puolustusmenoja ilman pelkoa siitä, että joutuvat liiallisen alijäämän menettelyyn eli EU:n ”tarkkailuluokalle”.
Komissio on arvionut, että sen tarjoamat työkalut voisivat tuoda yhteensä jopa 800 miljardin euron vahvistuksen EU:n puolustukseen.
Kaikki komission ehdotukset ovat kuitenkin riippuvaisia jäsenmaiden hyväksynnästä ja siitä, miten ne välineitä ottavat käyttöön. Tästä odotetaan keskustelua tänään.
Johtajat keskustelevat myös EU:n kilpailukyvyn parantamisesta, joka on ollut puolustuksen lisäksi tämän komission kiinteitä tavoitteita. EU on jäänyt kilpailukyvyssä jälkeen Yhdysvaltoja ja Kiinaa, ja tämän tilanteen komissio haluaa korjata.
EU-komissio julkisti keskiviikkona suunnitelmansa säästö- ja investointiunionista, josta johtajien odotellaan keskustelevan. Sen tarkoituksena on ratkoa EU:n ongelmaa, jossa unionissa on paljon säästöjä, mutta vähän investointeja.
Komission visiona on tarjota EU-kansalaisille laajempi pääsy pääomamarkkinoille sekä paremmat rahoitusvaihtoehdot yrityksille.