Naisten pakollinen asevelvollisuus ei saa kannatusta Savolalta ja Jarvalta: "Sodan ajan joukot jo täynnä"
Eduskunta käy lähetekeskustelun puolustuspoliittisesta selonteosta kansainvälisenä naistenpäivänä. Eduskunnan puolustusvaliokuntaan kuuluvat keskustan kansanedustajat Marisanna Jarva ja Mikko Savola eivät kannata pakollista asevelvollisuutta naisille. Resurssit eivät riitä, he sanovat.
– Asiaa ei voi alkaa innokkaasti markkinoimaan, koska ei ole tuotetta, mitä myydä. Sodan ajan joukot ovat jo täynnä, Jarva sanoo.
Savola on samaa mieltä.
– Koko ikäluokkaa ei pystytä kouluttamaan. Valitettava totuus on, että fyysiset ominaisuudetkin ovat miehillä ja naisilla erilaiset tiettyihin tehtäviin.
Asepalveluksen itsekin suorittanut Jarva näkee pelkkänä julkisuustemppuna sen, että kokoomusnaiset haluavat naisetkin kutsuntoihin.
– Palvelukseen haluavat naiset löytävät sinne jo nyt.
Savola toteaa, että vapaaehtoisesti asevelvollisuuden suorittavat naiset ovat erittäin motivoituneita ja hyviä tehtävissään.
– Siksi toivonkin, että heitä saataisiin lisää.
Jarva ymmärtää, että keskustelua naisten asevelvollisuudesta käydään sukupuolten tasa-arvon vuoksi.
– Ainoa vaihtoehto olisi ottaa miehiä pois armeijasta ja korvata heitä naisilla. En tosin jaksa uskoa, että edes puolet naisista olisi motivoituneita sotilaskoulutukseen.
Jarva korostaa, että sodan aikana kaikki eivät voi olla sotilaita, sillä yhteiskunta tarvitsee muutakin väkeä.
– Kaikilla on lain mukaan velvollisuus puolustaa maata, ja olisi tärkeää nostaa naistenkin kykyä toimia kriisitilanteissa. Sitä pitäisi opettaa kaikille nuorille kouluissa.
Savola nostaa esiin tulevaisuuskutsunnat, jotka voisivat koskea kaikkia aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria.
– Siellä voisi antaa tietoa myös asevelvollisuuden suorittamisesta ja saada houkuteltua lisää naisia asepalvelukseen.
Puolustusselonteko laadittiin nyt ensimmäistä kertaa erillisenä selontekona perinteisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lisäksi.
Selonteon laadinta käynnistyi syksyllä 2015 ja se valmistui helmikuun puolivälissä.
Strategisessa paperissa linjataan, että yleinen asevelvollisuus ja koko palveluskelpoisen miesikäluokan kouluttaminen tuottavat puolustusvoimien sodan ajan joukot kustannustehokkaasti. Naisten vapaaehtoista asepalvelusta kehitetään osana kokonaisjärjestelmää.
Savola pitää tärkeänä, että valtioneuvoston selonteossa keskitytään nimenomaan puolustuksen problematiikkaan.
Hän toteaa sodankäynnin muuttaneen muotoaan niin, että hybridivaikuttamiseen ja yllätyshyökkäyksiin on syytä varautua.
Se tarkoittaa Savolan mukaan sitä, että enää ei tulisi perinteistä sodanjulistusta jonka jälkeen alettaisiin kohottaa valmiutta, vaan asiat tapahtuisivat nopeasti. Hän korostaakin, että sekä puolustusvoimilla että paikallisjoukoilla täytyy olla valmiudet nopeaan reagointiin.