Muutokset ruokailutottumuksissa ovat hitaita, kerrotaan kauppaketjuista

Uudet ravitsemussuositukset ohjaavat suomalaisia kohti kasvispainotteisempia ruokavalioita, mutta ruokatottumukset muuttuvat hitaasti, kerrotaan kauppaketjuista STT:lle.

Eilen julkaistuissa uusissa kansallisissa ravitsemusohjeissa lautasille pyritään lisäämään kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja sekä kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Edelliset ravitsemissuositukset olivat vuodelta 2014.

Suomalaisten hedelmien ja kasvisten kulutus ei yllä uusien ravitsemussuuositusten tasolle, kertoi S-ryhmä myyntidataansa pohjaten torstaisessa mediatilaisuudessa.

S-ryhmän asiakasomistajakyselyn mukaan lähes 70 prosenttia tietää, että kasviksia tulisi syödä yli 500 grammaa päivässä, mutta vain joka neljäs tekee niin. Syyksi mainitaan useimmiten kasvisten kalliiksi koettu hinta.

– Muutoksethan ovat itsessään hitaita. Kun tällä viikolla on puhuttu uusista ruokasuosituksista, niin eivät ne tällä viikolla myöskään vielä asiakkaiden ostokäyttäytymisessä näy. Se tulee kyllä sitten viiveellä, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.

Lidlin osto-osaston johtaja Thomas Heinrichs kertoo sähköpostivastauksessaan, ettei kauppaketjussa ole havaittu suuria muutoksia suomalaisten ostokäyttäytymisessä esimerkiksi lihatuotteiden osalta.

Naudan, sian ja lampaan lihaa suositellaan nyt syötävän enintään 350 grammaa kypsennettynä lihana viikossa. Aiemmin kypsiä lihavalmisteita ja punaista lihaa ei suositeltu enempää kuin 500 grammaa viikossa.

S-ryhmän myyntitietojen perusteella sekaruokavalio on yhä suosituin, ja valtaosa myydystä lihasta on broileria tai jauhelihaa. Kalatuotteiden myynti on kääntynyt kasvuun useamman laskuvuoden jälkeen. Kasvua vetää S-ryhmän mukaan erityisesti sushi.

– Syklisesti porsaanlihan määrä on ollut laskussa, nauhanlihan myynti on hyvin tasainen ja vastaavasti broilerin myyntimäärä on ollut kasvussa. Tänä päivänä voi myös ennakoida, että broilerin myynti ja kulutus olisi edelleen kasvussa tulevinakin vuosina, Päällysaho sanoo.

Kasvipohjaisten valmisteiden myyntimäärä taas hyppäsi S-ryhmän kaupoissa vuonna 2021 ja on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla.

Uusissa ohjeistuksissa ei suositella alkoholin käyttöä, koska sille ei ole voitu asettaa turvallisen käytön rajaa. Kymmenen vuoden takaisissa ravitsemussuosituksissa alkoholille oli annettu suositeltavat päivittäiset enimmäisannosmäärät aikuisille.

S-ryhmän myyntitietojen mukaan alkoholijuomien myynnin volyymi on viiden vuoden tarkastelujaksolla ollut laskussa. Samalla aikajaksolla alkoholittomien panimotuotteiden, virvoitusjuomien sekä energia- ja urheilujuomien myynti on kasvanut. Myös Lidlin Heinrichsin mukaan alkoholittomat vaihtoehdot kiinnostavat yhä useampaa.

S-ryhmän mukaan nuorilla ikäpolvilla ostopäätöksiin vaikuttavat sosiaalisesta mediasta nopeasti nousevat mikrotrendit, jotka aiheuttavat pieniä myyntipiikkejä. Yli 65-vuotiailla taas korostuvat perinteiset suomalaiset ruokaostokset.

Päällysahon mukaan suomalaisten ruokailutottumuksissa on alueellisia eroja, mutta trendit leviävät nopeasti.

– Onhan meillä maakunnallisia eroja, ne ovat ruokaperinteitä ja -kulttuuria. Mutta samaan aikaan uutuudet ja ruokatrendit menevät tänä päivänä tosi nopeasti läpi koko Suomen.

STT pyysi uusien ravitsemusohjeiden valossa kommentteja kuluttajien ruokailutottumuksista myös Keskosta, mutta haastattelu ei aikataulusyistä onnistunut torstaina.