Muovikuusi vai aito joulukuusi? Ympäristön kannalta valinta on selvä
Aito kotimainen joulukuusi on ekologinen valinta, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK muistuttaa.
Jos jouluvalmistelija pohtii aidon tai muovisen kuusen välillä, on valinta ympäristötietoiselle selvä.
– Aito suomalainen kuusi on kasvanut Suomessa, ja ympäristökuormitukset tulevat pääosin kuusen kuljetuksesta ja käsittelystä. Muoviset kuuset taas ovat fossiilisista raaka-aineista tehtyjä koristeita, jotka on tuotettu kaukana Suomesta, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo tiedotteessa.
Aidoista kuusista ekologisin on vapaana luonnossa kasvanut. Varsinkin tiheässä kasvaneesta kuusitaimikosta voi kuusen kaataa hyvällä omatunnolla.
Kuusiryppään harvennus yleensä parantaa viereisten puiden elinolosuhteita, ja niiden poistaminen tulisi ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa.
Päästöjä syntyy käytännössä vain mahdollisesta kuusen kuljetuksesta. Ympäristösyiden lisäksi suomalaisen kuusen valinnalla on muita vastuullisuusnäkökulmia.
– Muovikuuset tulevat kaukaa Suomeen. Jokainen fossiilinen tuote korvattuna kotimaisella ja kiertotaloutta tukevalla tuotteella on mielestäni asia, johon kannattaa tarttua, Mäki-Hakola korostaa.
– Kun valitaan kotimainen kasvatettu joulukuusi, tuetaan myös suomalaista työllisyyttä. Naapurille soittaminen mahdollisen kuusenkatoluvan kannalta on myös asia, johon kannustan.
Suomalaisen joulukuusikasvattajan kuusi on takuuvarma joulutunnelman luoja myös niille, joilla lähimetsän kuusiapajille ei ole asiaa.
– Joulukuusiksi kasvatetut puut kasvavat yleensä 8–12 vuotta. Ne ovat yleensä hieman villejä serkkujaan jykevämpiä, ja esimerkiksi oksat ovat usein vahvempia, Joulupuuseuran puheenjohtaja Timo Kauppila kertoo tiedotteessa.
Tämä näkyy erityisesti kuusta koristellessa.
– Monesti kuusia myös muotoillaan, jotta kuuset olisivat kauniin kartiomaisen mallisia. Kasvatetut suomalaiset kuuset ovat täydellinen valinta esimerkiksi kaupungissa asuville.
Kauppila nostaa esille myös aitojen joulukuusien kierrätyksen tuomat hyödyt. Joulusesongin jälkeen kuusia hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa. Muovikuusien kierrättäminen on käytännössä mahdotonta öljypohjaisten raaka-aineiden ja metallisten runkomateriaalien takia.
– Aidon kuusen kritiikki kohdistuu monesti siihen, että se palvelee vain lyhyen aikaa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että muovikuusta joutuisi käyttämään peräti 20 vuotta, ennen kuin se olisi päästöjen kannalta samalla viivalla aidon kuusen kanssa. Kierrätyksen ongelmista puhumattakaan, Kauppila sanoo.
Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen kertoi Helsingin Sanomissa, että kotimaisen viljellyn kuusen hiilijalanjälki on arviolta noin 1,5 kiloa. Laskelmassa on huomioitu kaikki tekijät lannoitteesta muoviverkkoon ja kuljetuksiin.
Muovikuusen hiilijalanjälki on puolestaan arviolta noin 15 kiloa.
Yli puolet muovikuusen päästöistä tulee raaka-aineiden ja tuotteen valmistuksesta, sillä muovikuusessa on esimerkiksi metallia ja muovia. Valmistuksessa käytetään paljon fossiilisia polttoaineita. Kolmasosa päästöistä syntyy, kun kuusi seilaa Suomeen laivalla esimerkiksi Kiinasta.