Muistiparlamentissa maakuntien aktiivit pistivät kansanedustajat lujille: "Muistisairaudet yleistyvät – jopa 40 prosenttia olisi ehkäistävissä"
Suomessa on laskutavasta riippuen tällä hetkellä noin 200 000 muistisairauteen sairastunutta henkilöä ja määrä kasvaa koko ajan. Välillisesti ja välittömästi muistisairaudet koskettavat jo yli miljoonaa suomalaista.
Yleistyvä kansantauti aiheuttaa merkittävän haasteen suomalaiselle sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle sekä kansantaloudelle.
– 40 prosenttia muistisairauksista olisi ennaltaehkäistävissä tai niiden puhkeamista voitaisiin siirtää eteenpäin. Tämä edellyttää muun muassa toimivia palvelupolkuja ja riittävän varhaista diagnosointia, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu sanoi eduskunnassa keskiviikkona kokoontuneessa muistiparlamentissa.
Muistiparlamenttiin oli eduskunnan Muistikerhon vieraiksi saapunut maakuntien muistiaktiiveja.
Kansanedustajat Sari Essayah (kd), Inka Hopsu (vihr), Katja Hänninen (vas), Pasi Kivisaari (kesk), Mäkisalo-Ropponen (sd) ja Sari Sarkomaa (kok) joutuivat paneelikeskustelussa lujille vastatessaan muistisairauksiin sairastuneista ihmisistä ja heidän läheisistään koostuvan, maakunnittain järjestäytyneen vaikuttajaryhmän kiperiin kysymyksiin.
Hyvinvointialueiden käynnistäessä toimintaansa esimerkiksi ikäihmisten ja muistisairaiden turvallisen asumisen järjestäminen on monin paikoin suuren huolen aiheena. Kotona asumista korostetaan ja laitospaikkoja vähennetään. Toisaalta jäljelle jäävät hoitopaikat saattavat siirtyä kauas kodista ja läheisistä.
– Se, miten muistisairaiden ja ikäihmisten turvallinen asuminen pystytään järjestämään, on yksi soteuudistuksen onnistumisen mittari, Muistiliiton hallituksen varapuheenjohtajana toimiva Pasi Kivisaari totesi.
Hän huomautti, että monille koti on maailman paras paikka, jos sinne saadaan riittävä tuki ja palvelut.
– Liian paljon on ihmisiä, joiden kohdalla tämä ei toteudu. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yksinasuvat muistisairaat. Inhimillisyyden nimissä yhteiskunnan on ratkaistava tämä asia.
Paneelin kansanedustajat olivat yksimielisesti sillä kannalla, että muistisairaille on varmistettava ihmisarvoinen ja turvallinen elämä säästöpaineista huolimatta.
– Kynnyksen siirtyä omasta kodista turvallisempaan ympäristöön on oltava tarpeeksi matala, Sari Essayah sanoi.
Kansanedustajat painottivat erilaisten asumismuotojen, kuten perhehoidon ja yhteisöllisen asumisen kehittämistä. Myös uuteen teknologiaan perustuvien apuvälineiden käyttöönottoa on edistettävä mahdollisuuksien rajoissa.
– On yhdessä mietittävä, minkälainen teknologia soveltuu ja mitä asiakas haluaa ja pystyy käyttämään. Ketään ei saa pakottaa ottamaan vastaan asioita, joihin hän ei ole valmis, Muistiliiton hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen totesi.
Toinen kuuma peruna keskustelussa olivat omaishoitajien saamat palkkiot ja tukipalvelut. Suomessa yli miljoona ihmistä auttaa läheistään ja säästää samalla suuret summat valtion ropoja.
– Tämä on iso yhteiskunnallinen kysymys. Omaishoitajien merkitys on valtava sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta. Keskustan tavoitteena on nostaa omaishoidontuen määrää, saada siihen verohuojennuksia tai vaihtoehtoisesti yhdistää näitä molempia, Kivisaari totesi.
Kivisaari samoin kuin kollegansa korostivat sitä, ettei omaishoitajien jaksamisongelmaa ratkaista pelkästään rahalla. Tarvitaan toimivat järjestelmät, jotka varmistavat omaishoitajien vapaiden onnistumisen.
– 24 tuntia vuorokaudessa läheistään hoitava ansaitse hetken, jolloin ottaa happea. Kulukorvauskäytänteet laahaavat ja hankaloittavat vapaiden järjestymistä, Kivisaari sanoi.
Keskustaedustajalla oli myös tuore oma kokemus omaishoitajuudesta lähipiiristä, sillä hänen isäänsä pitkään hoitanut äitinsä oli edellisenä päivänä saanut päätöksen virallisesta omaishoitajastatuksesta.
– Se on aika tyypillinen tilanne, että iäkäs omaishoitaja hoitaa pitkää läheistään ilman mitään yhteiskunnan tukea. Tämä kuvio vaatii korjaamista.