Moni unohtaa hakea ulkomailla ansaittua eläkettä – "Jotkut jättävät tarkoituksella hakematta"
Osaavatko ja ymmärtävätkö suomalaiset hakea eläkettä ulkomailla tekemästään työstä? Vastaus näyttäisi olevan, että ei ole aivan harvinaista, että eläke jää epähuomiossa nostamatta.
Noin vuosikymmen sitten Ruotsin eläkeviranomaiset etsivät kampanjalla ihmisiä, jotka eivät olleet hakeneet eläkettään.
– Silloin kampanjakirjeen Suomessa saaneista aika moni haki heille kuulunutta eläkettä, kun sai vinkin asiasta. Tuosta voinee päätellä, että melko monella näistä suomalaisista Ruotsin eläke oli jäänyt hakematta epähuomiossa, sanoo Eläketurvakeskuksen (ETK) erityisasiantuntija Reija Suontakanen.
Suontakanen lisää, että ETK selvitti asiaa myös Ruotsin radion kanssa vuonna 2021. Silloin arvioitiin, että Suomessa asui noin 1 000–1 600 yli 65-vuotiasta, jotka eivät olleet hakeneet heille Ruotsissa kertynyttä työeläkettä.
– Jotkut tosin saattavat jättää ulkomailla kertyneen eläkkeen tarkoituksella hakematta, esimerkiksi jos eläkekertymä on pieni tai koska eläke voisi vaikuttaa heikentävästi etuuksiin Suomessa.
Ruotsi on ollut ja on yhä ylivoimaisesti suurin Suomeen ulkomailta tulevien eläkkeiden maksaja.
– Vuonna 2023 työeläkettä Ruotsista sai Suomeen liki 60 000 ihmistä. Kaikkiaan ulkomaaneläkkeen saajia oli Suomessa liki 80 000, Suontakanen kertoo.
Ulkomailta tulevat eläkkeet pitää aina ilmoittaa Suomen verottajalle, eikä tässä kannata yrittää jujuttaa.
– Maiden välisissä verosopimuksissa on sovittu, miten ne vaihtavat tietoja. Vaikka jättäisi ilmoittamatta ulkomaisen eläketulonsa Suomessa, on aika todennäköistä, että se tieto tulee meille jotain muuta kautta, sanoo johtava asiantuntija Anna-Leena Rautajuuri Verohallinnosta.
Suomessa veroilmoituksessa on ulkomaantuloja varten oma kohta.
– Se on sitten toinen kysymys, voiko Suomi verottaa kaikkia ulkomaantuloja. Siihen vaikuttavat muun muassa verosopimukset, joissa on selviä eroja.
Miten suuresta rikkeestä on kyse, jos jättää ilmoittamatta Suomen verottajalle eläketulot ulkomailta?
– Se on ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti.
Jos käry käy, seuraamuksena voi olla veronkorotus. Tilanteesta riippuen asiassa saattaa olla Rautajuuren mukaan myös rikosoikeudellinen puoli.
Viimeksi valmistuneessa verotuksessa ulkomaaneläkkeiden bruttosumma oli Suomessa noin 386 miljoonaa euroa, ja ne jakautuivat siis noin 80 000 ihmiselle. Ulkomaan eläketulojen keskiarvo oli näin ollen vajaat 5 000 euroa vuodessa.
Miten ulkomaaneläkettä sitten on syytä hakea? Eläkettä ulkomailla tehdystä työstä haetaan Suomessa samalla hakemuksella kuin kotimaastakin tulevaa eläkettä.
– Tuosta eteenpäin prosessi eroaa riippuen siitä, onko eläke tulossa EU- tai Eta-maasta, Suomen kanssa sosiaaliturvasopimuksen solmineesta maasta, vai muusta maasta. Kahden ensimmäisen ryhmän maista eläkkeen hakeminen hoituu täältä Eläketurvakeskuksen kautta. Kolmannen ryhmän muista maista suomalaisten pitää hakea eläkettä itse, mutta me annamme heillekin yhteystietoja hakemista varten, Suontakanen kertoo.
Eläkettä ulkomailta hakevan on hyvä ottaa huomioon, että asian käsittely kestää pitempään kuin pelkän kotimaassa karttuneen eläkkeen myöntäminen.
– Hakemus, jossa on mukana ulkomaaneläkettä, kannattaa jättää omaan eläkeyhtiöön 3–6 kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä. Kotimaan eläkehakemuksen voi jättää noin kuukautta ennen eläkkeen alkamista.