Moni poliitikko on hakenut kunnan tai kaupungin johtoon, mutta aina ei ole onnistanut – jopa ex-pääministeri sai tylyt pakit

Poliitikot

Maaherran paikkoja ei ole ollut tarjolla vuoden 2009 jälkeen, joten jos poliitikko haluaa hieman sivuun sykkivimmän päivänpolitiikan sydämestä tai muutoin tarvitsee uuden pestin, kannattaa hakea kunnan tai kaupungin johtoon.

Mainittakoon tosin, että Ahvenanmaalla on edelleen maaherran virka.

Maanantaina uutisoitiin, että ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen hakee Espoon kaupunginjohtajaksi. Hän on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2015, ja ollut myös sisäministeri sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri.

Espoon vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on niin ikään toiminut kokoomuksen kansanedustajana (2007–2010).

Ministeri- kuten myös kansanedustajakokemus on auttanut monia poliitikkoja nousemaan kunnan tai kaupungin johtoon, mutta joskus kokenutkin poliitikko on jäänyt kisassa nallina kalliolle.

Juha Rehula toimi keskustan kansanedustajana 1996–2019. Sosiaali- ja terveysministerinä hän vaikutti vuosina 2010–2011 ja perhe- ja peruspalveluministerinä vuosina 2015–2017. Eduskunnasta pudottuaan hän pääsi vuonna 2020 Pukkilan vs. kunnanjohtajaksi ja vuonna 2023 hän aloitti kotimaakunnassaan Päijät-Hämeessä Padasjoen kunnanjohtajana.

Eduskunnasta vuonna 2023 pudonnut Mikko Kärnä (kesk.) vaikuttaa tällä hetkellä Pohjois-Savossa Rautavaaran kunnanjohtajana. Pestissään hän on saanut myös valtakunnallista mediahuomiota. Kärnällä on kokemusta kuntajohtamisesta myös kansanedustajuuttaan edeltävältä ajalta Enontekiöltä.

Martti Pura istui eduskunnassa vuosina 1992–1995. Maa- ja metsätalousministerinä keskustavaikuttaja aloitti 1991 ja oli pestissä vuoteen 1994. Tuolloin hän siirtyi Sodankylään kunnanjohtajaksi. 2006 hän siirtyi Lapista Hämeeseen Hattulaan, jossa johti kuntaa vuoteen 2012. 2014 hän oli vielä hetken Tammelan kunnanjohtajana ennen eläkkeelle siirtymistään.

Perussuomalaisten ja sinisten kansanedustajana (2011–2019) ja puolustusministerinä (2015–2019) toiminut Jussi Niinistö on työskennellyt vuodesta 2020 lähtien Kannuksen kaupunginjohtajana. Hän on nykyään myös poliittisesti sitoutumaton.

Kokoomuksen ex-edustaja (2007–2018) Outi Mäkelä on toiminut vuodesta 2018 lähtien Nurmijärven kunnanjohtajana.

Vihreiden kansanedustajana (2015–2019) ja puheenjohtajanakin toiminut Touko Aalto valittiin vuonna 2023 keskisuomalaisen Toivakan kunnanjohtajaksi.

Pitkän kunta- ja maakuntauran on tehnyt kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1987–1998 ja ministerinä 1996–1998 sekä 1999–2000 ollut Kari Häkämies. Vuonna 1998 hän siirtyi Kuopioon kaupunginjohtajaksi, jossa tehtävässä toimi vuoteen 2001. Sittemmin hän johti myös Hämeenkyrön ja Pyhtään kuntia. Vuodesta 2015 hän on työskennellyt Varsinais-Suomen maakuntajohtajana.

Epäonnistumisiakin poliitikoilla on ollut kuntien ja kaupunkien johtoon hakiessa.

Entinen pääministeri (2019) Antti Rinne (sd.) haki Lohjan kaupunginjohtajaksi keväällä 2022.

Kaupunginvaltuusto äänesti suljetussa lippuäänestyksessä, ja Rinne jäi kolmannelle sijalle ensimmäisellä äänestyskierroksella. Rinnettä tuki vain SDP:n valtuustoryhmä sekä yksi valtuutettu jostakin toisesta ryhmästä.

Pääministerinä toimineen henkilön osaaminen on tietysti vahvaa, mutta todennäköisesti Lohjalla haluttiin korostetusti kuntasektorilla ansioitunut henkilö kaupungin korkeimmalle virkamiespaikalle.

Sama peruste oli erään toisenkin ex-ministerin rannalle jättämisessä. Tilanne oli vain täpärämpi tuolloin.

Ympäristöministerinä vuosina 2007–2008 ja uudelleen 2015–2019 toiminut ja myös maa- ja metsätalousministerin salkkua 2015–2017 hallinnut keskustan Kimmo Tiilikainen haki kotikuntansa Ruokolahden kunnanjohtajaksi vuonna 2020. Virallisesti Tiilikainen tosin muutti Helsinkiin vuonna 2017, mutta Ruokolahdella säilyi maatila.

Tiilikainen oli kisan ennakkosuosikki, mutta hävisi valtuuston äänestyksen täpärästi äänin 14–13 Rautalammin silloiselle kunnanjohtajalle Anu Sepposelle.

Poliittista peliä arveltiin syyksi Tiilikaisen tippumiselle. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen kuitenkin totesi, että kunta-alan kokemus ratkaisi äänestyksen Sepposen hyväksi.

– Varmasti Tiilikaisellakin on kaikki osaaminen ja kokemus, mitä tehtävään kehittyäkseen tarvitaan. Mutta kunnanvaltuutettu ovat varmasti tässä tapauksessa arvottaneet olemassa olevan kuntajohtajakokemuksen korkeammalle, Kymäläinen sanoi Ylelle.

Tiilikainen jatkoi keskustan ministeriryhmässä valtiosihteerinä.

Istuvana ministerinä kaupunginjohtajaksi pyrki vuonna 2022 SDP:n Krista Kiuru. Perhe- ja peruspalveluministeriä äänesti marraskuun kokouksessa 14 kaupunginvaltuutettua, kun kisan voittanut Lauri Inna sai 44 ääntä.

Kiuru ilmoitti pyrkimyksistään kesäkuussa, ja asiaa kohtaan esiintyi suurta mielenkiintoa koko hakuajan.

Kuten kaksi muutakin ex-ministeriä, Kiuru otti tappionsa rauhallisesti.

Kiuru totesi Satakunnan kansalle pitävänsä valtuuston äänestystulosta hyvin selkeänä ja lähetti onnittelut Lauri Innalle.

Nykyhallituksen ministereistä Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on hyppinyt välillä kansanedustajana ja välillä Tampereen pormestarina. Pormestarin tehtävä eroaa siinä kunnan- tai kaupunginjohtajasta, että se on poliittinen luottamustehtävä eikä virkamiespesti, vaikka onkin käytännössä myös kaupunginjohtajan tehtävä.

Pormestarina toimii myös Juhana Vartiainen, joka nousi Helsingin päällysmiespaikalle kansanedustajan tehtävästä. Vartiainen toimi kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2015 vuoteen 2021.

Vartiaisen edeltäjä Jan Vapaavuori oli Helsingin ensimmäinen pormestari. Hän toimi kokoomuksessa eri ministerinpesteissä vuosien 2007 ja 2015 välillä.

Ikosen seuraajaksi Tampereen pormestarina nousi Kalervo Kummola (kok.), joka on toiminut myös kansanedustajana. Tampereen pormestareista myös Lauri Lylyllä (sd.) on kansanedustajakokemusta, hän tosin nousi kansanedustajaksi vuonna 2023 pormestarikautensa 2017–2021 jälkeen.

Myös kaupunginjohtaja-aikana moni kaupunginjohtaja kävi välillä vaikuttamassa politiikassa. Tampereen kaupunginjohtajista Erkki Napoleon Lindfors, Jarmo Rantanen ja Pekka Paavola kävivät kukin tekemässä savottansa SDP-ministereinä.

Helsingin kaupunginjohtajista eduskunnassa ja/tai ministereinä ovat olleet Arthur Castrén (nuors.), Antti Tulenheimo (kok.), Eero Rydman (ed.), Teuvo Aura (lib.), Raimo Ilaskivi (kok.) ja Eva-Riitta Siitonen (kok.). Turun kaupunginjohtajista Suomen Kansanpuolueen Harras Kyttä toimi myös kansanedustajana ja ministerinä.

Helsingissä myös osalla apulaispormestareista on kokemusta kansanedustajuudesta ja ministeriydestä. Anni Sinnemäki (vihr.) on ollut sekä ministeri että kansanedustaja kuten myös Paavo Arhinmäki (vas.). SDP:n Nasima Razmyar nousi apulaispormestariksi kansanedustajan paikalta vuonna 2017 ja on jatkanut kansanedustajana vuodesta 2023.

Poliitikkoja on siirtynyt myös maakuntajohtajiksi. SDP:n Kristiina Salonen toimii Satakunnan ja kokoomuksen Kari Häkämies Varsinais-Suomen maakuntajohtajana.

Myös ilman kansanedustajakokemusta on voinut nousta politiikan pyörteistä maakunnan johtoon. Keskustan puoluesihteerinä 2018–2023 toiminut Riikka Pirkkalainen aloitti vuoden 2024 alussa Kainuun maakuntajohtajana. Maakuntajohtajan paikalta Lapista kansanedustajaksi nousi tänä vuonna varasijalta keskustan Mika Riipi.

Tämän hetken kansanedustajista RKP:n Mikko Ollikainen on toiminut Vöyrin kunnanjohtajana.

Lukuisat kansanedustajat toimivat luonnollisesti myös kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden johtopaikoilla luottamustehtävissä esimerkiksi hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajina.

Erityisen paljon ex-poliitikkoja on mennyt kuntien ja kaupunkien johtoon perinteisistä valtapuolueista eli keskustasta, kokoomuksesta ja sosiaalidemokraateista.

Muista puolueista mainittakoon tässä kohtaa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, joka toimi vihreiden kansanedustajana kaudella 2015–2019. Ennen edustajuutta hän oli myös Tampereen apulaispormestari. RKP:n Ulla-Maj Wideroos on toiminut Oravaisten kunnanjohtajana. Oravainen on ollut vuodesta 2011 osa Vöyriä. Wideroos istui eduskunnassa vuosina 1995–2015 ja oli toinen valtiovarainministeri vuosina 2003–2007.

Keskustalaisten joukossa kunnanjohtajakokemusta on ehkä enemmän kuin muiden puolueiden edustajilla. Vuosina 2011–2019 Arkadianmäellä istunut Eeva-Maria Maijala toimi kotikuntansa Savukosken vs. kunnanjohtajana muutaman vuoden tähän kevääseen saakka. Vuosien 2003–2007 keskustaedustaja Riikka Moilanen johtaa Oulaisten kaupunkia.

Kauden 1979–1983 eduskunnassa istunut niin ikään keskustalainen Markku Kauppinen teki sittemmin pitkän kuntauran. Hän johti Kivijärven (1988–1990) ja Savitaipaleen (1990–1997) kuntia sekä Kuhmon kaupunkia (1998–2005). Kauppinen menehtyi 70-vuotiaana vuonna 2019.

Keskustan eduskuntaryhmässä 2003–2011 istunut Esko Ahonen johti Lestijärven kuntaa vuosina 2012–2021 siirtyen tehtävästä eläkkeelle.

Moni nimekäs keskustalainen on ponnistanut kunnanjohtajan paikalta eduskuntaan myöhemmin. Moni on pitänyt kuntavirkansa, ja ollut virkavapaalla eduskuntauransa ajan.

Hannes Manninen aloitti Haapaveden kunnanjohtajana ennätysnuorena 23-vuotiaana 1970. Mainittakoon, että hänen avustajanaan eduskunnassa on toiminut Matias Hilden, joka niin ikään aloitti aikansa nuorimpana kunnanjohtajana noustessaan 2011 Puumalan kunnanjohtajaksi ollessaan 24.

Manninen toimi kansanedustajana 1995–2011. Alue- ja kuntaministerinä hän vaikutti 2003–2007. Tornion kaupunginjohtajan virassa hän oli 1973–2010.

Tapani Tölli aloitti Tyrnävän kunnanjohtajana vuonna 1991. Hän nousi eduskuntaan 2003 ja jätti sen 2019. Hallinto- ja kuntaministerinä Tölli oli 2010–2011. Hän luopui Tyrnävän virastaan 2013.

Timo E. Korva oli kansanedustajana 1991–1995 sekä varasijalta nousseena 2001–2003. Hän johti Kemijärven kaupunkia 1986–2008. Lapin viimeinen maaherra hän oli 2008–2009.

SDP:n kuntajohtaja–poliitikkonimiä ovat esimerkiksi ex-opetusministeri, Vantaan entinen kaupunginjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen, Rauman maalaiskuntaa johtanut Reijo Kallio sekä vanhemmasta kaartista Lahden Uuno Takki, Hyvinkään ja Jyväskylän Jorma Tuominen sekä Savonlinnan Viljo Virtanen.

Kokoomuslaisista mainitsematta on vielä Rovaniemen kaupunginjohtajana 1984–2008 toiminut, tätä ennen eduskunnassa istunut Matti Pelttari.

Keskustanimiäkin on mainitsematta vielä paljon. Ministerinä toiminut Kaarlo Hillilä johti Rovaniemen kauppalaa sekä Lapin lääniä. Lauri Kaijalaisen (ministeri 1946–1948) aikana Rovaniemestä tuli kaupunki. 1980-luvun alun sisäministeri Mikko Jokela oli Rovaniemen maalaiskunnan johtaja. Kansanedustajana 1954–1958 toiminut Jussi Pöykkö oli Jokelan edeltäjä.

Sodankylällä on Martti Puran lisäksi ollut toinenkin keskustalainen kunnanjohtaja-kansanedustaja. Lasse Näsi johti kuntaa 1968–1993 ja istui eduskunnassa 1991–1995.

Keskustan kansanedustajina ovat toimineet myös Pudasjärven kunnanjohtaja Veikko Honkanen, Loimaan kauppalanjohtaja Raimo Liikkanen, Alavieskan kunnanjohtaja Kalevi Mattila, Suomussalmen kunnanjohtaja Alvar Saukko sekä Puolankaa ja Haapajärveä johtanut Maija-Liisa Veteläinen.

Virkamieshallitusten pääministerit voisi vielä mainita. Reino Kuuskoski toimi muun muassa Loimaan kauppalanjohtajana ja Keijo Liinamaa Mäntän kauppalanjohtajana. Reino Kuuskosken tiedettiin kannattavan maalaisliittoa, mutta hän oli poliittisesti sitoutumaton.