Ministeriöissä viilataan leikkauslistoja tulevaan – säästöjä tulossa tutkimuksen lisäksi muun muassa kehitysyhteistyöhön ja väyliin
Hallitus sopi kehysriihessä yhteensä 370 miljoonan euron pysyvistä menosäästöistä vuodesta 2023 eteenpäin.
Eri ministeriöissä laaditaan parhaillaan listoja siitä, miten ne toteuttavat kehysriihessä hallinnonalojensa määrärahoihin sovitut pysyvät säästöt vuodesta 2023 eteenpäin. Tiedossa on leikkauksia ainakin tutkimuksen rahoitukseen, kehitysyhteistyöhön ja väylähankkeiden määrärahoihin, mutta kohteet tarkentuvat vielä.
Taustalla on hallituksen kehysriihilinjaus, jonka mukaan ensi vuonna menokehys ylittyy 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 ylitys on 500 miljoonaa. Näillä muun muassa kompensoidaan Veikkauksen alentuneita tuottoja edunsaajille.
Samassa yhteydessä hallitus sopi yhteensä 370 miljoonan euron pysyvistä säästöistä, jotka kohdentuvat ministeriöiden menoihin vuodesta 2023 eteenpäin.
Säästökuurilla hallituksen on tarkoitus alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin, jotta seuraavan hallituksen menoperintöä ei lisätä.
Hallitus kertoi kehysriihen jälkeen, miten leikkaukset eri ministeriöille jyvitetään, mutta tarkemmat kohdennukset ovat vasta valmistelussa. Hallitus päätti kuitenkin yhdessä, että koulutuksesta, sosiaalietuuksista ja sote-menoista ei leikata. Tämä rajaa ministeriöiden säästökohteita.
STT:n tietojen mukaan kokonaisuus on kehysneuvottelussa käsitelty siten, että muutokset eivät olisi kovin dramaattisia millekään ministeriölle. Kohu kuitenkin nousi, kun tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi aiemmin viikolla oman tonttinsa leikkurin kohdistuvan tieteeseen.
– Etsimme parhaillaan ministeriössä keinoja kohdistaa säästöt tavalla, joka suojelisi mahdollisimman paljon perustutkimusta, Saarikko sanoi aiemmin viikolla Twitterissä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön menoleikkaus on 35 miljoonaa euroa Veikkauksen vähenevän rahoituksen lisäksi. Saman verran, 35 miljoonaa euroa, joutuvat leikkaamaan myös ulkoministeriö, puolustusministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.
Saarikon noin 4,5 miljardin euron salkussa ovat tieteen lisäksi korkeakoulut, opintotuki, kulttuuri, urheilu, kirkollisasiat ja nuoriso.
Saarikon mukaan EU:n elvytyspaketti helpottaa tieteen rahoituksen näkymää tulevina vuosina, samoin muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tukevat veropäätökset.
Huolta ovat herättäneet säästöt Suomen Akatemialle myönnettäviin valtuuksiin, jotka ovat noin 250–400 miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuonna Suomen Akatemia myönsi koronan takia tutkimusrahoitusta yli 500 miljoonaa euroa.
Tieteen säästöjen tarkemmasta kohdentumisesta päätetään julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Suunnitelma julkistetaan alustavan tiedon mukaan 14. toukokuuta.
Kovimmat leikkaukset kohdistuvat liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) määrärahoihin, noin 110 miljoonaa euroa. Siitä osa kohdentuu vääjäämättä väylähankkeisiin. Hallituslähteistä kerrotaan, että mitään hanketta tuskin joudutaan leikkausten takia kokonaan perumaan, mutta joidenkin toteuttaminen voi pitkittyä.
Liikenne- ja viestintäministeriössä säästön lopullinen kohdennus ratkaistaan ensi kevään kehysriihessä.
Ulkoministeriöstä kerrotaan STT:lle, että lähtökohtaisesti 35 miljoonan euron leikkaus kohdistuu kehitysyhteistyömäärärahoihin, mutta sisällön valmistelu on kesken. Kehitysyhteistyön pysyvää rahoituspohjaa on myös nostettu tämän hallituskauden aikana, joten leikkausta luonnehditaan lähinnä nipistykseksi määrärahoista.
Puolustusministeriössä on hallituslähteiden mukaan LVM:n tavoin paljon hankkeita, jotka eivät leikkauksen takia lopullisesti hautaudu, mutta joille tulee vähän pitempi kesto tai ne aloitetaan myöhemmin.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on sanonut Maaseudun Tulevaisuudessa, että viljelijöiden saamiin tukiin ei kajota, vaan vuotuiset 35 miljoonan euron säästöt poimitaan syksyn budjettineuvotteluissa eri puolilta ministeriön menoja.
Leikkaamaan joutuvat myös työ- ja elinkeinoministeriö 10 ja 32 miljoonaa euroa, valtiovarainministeriö 5 ja 24 miljoonaa euroa sekä sisäministeriö 7, ympäristöministeriö 5 ja valtioneuvoston kanslia 2 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön määrärahoista ei leikata ollenkaan.