Ministeriö ei näe esteitä hoitoonpääsylle kahden viikon takuulla – THL:n asiantuntijat eivät usko
Kiireettömän hoidon hoitotakuun määräaika kiristyy kahteen viikkoon syyskuussa. THL:n asiantuntijat eivät usko hoitotakuun toteutuvan joka puolella maata.
THL:n johtavan tutkijan ja dosentin Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä on yleisesti ottaen hyvä asia, että hoitotakuuta kiristetään, koska perusterveydenhuollon hoito on ollut iso ongelma Suomessa. Hän näkee siinä silti myös isoja ristiriitoja.
Hänen mukaansa hyvinvointialueilla on erilaiset mahdollisuudet toteuttaa hoitoonpääsyä. Osalla alueista hoitotakuu saattaa toteutua jo nyt hyvin, mutta on myös alueita, joissa hoitotakuun toteuttaminen on hankalampaa.
– Alueiden erot liittyvät todennäköisesti ennen kaikkea henkilöstön saatavuuden kysymyksiin, Tynkkynen sanoo STT:lle.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen ei näe esteitä hoitotakuun määrittämän kahden viikon enimmäisajan saavuttamiselle.
– Meillä ei ole tässä vaiheessa mitään sellaista tiedossa, että hoitotakuu ei olisi saavutettavissa. Myöskään hallitusohjelmaneuvotteluissa ei ole ollut sellaista tiedossa. Lähtökohta on tietysti se, että kun laki on hyväksytty ja se on voimassa, se on realistinen, Hämäläinen kertoo STT:lle.
Hämäläisen mukaan kehittämistoimia tehdään jatkuvasti ja sosiaali- ja terveysministeriö käy hyvinvointialueiden kanssa hoitotakuusta keskusteluja. Ministeriön näkökulmasta tilanteesta tulee joillain hyvinvointialueilla haasteellinen ja ”kaikkia mahdollisia keinoja joudutaan käyttämään.”
Hoitotakuun toteutuminen edellyttää Tynkkysen ja Hämäläisen mukaan yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa hyvinvointialueita käyttämään ostopalveluja ja palveluseteleitä. Hyvinvointialue voi tarjota potilaalle palvelusetelin, jolla hoidon saa yksityiseltä puolelta, jos hyvinvointialue ei pysty antamaan hoitoa hoitotakuun puitteissa.
Lisäksi uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu uusi Kela-korvausmalli, jota Hämäläisen mukaan hyödynnetään. Edellinen, vasemmistojohtoinen hallitus painotti julkista terveydenhuoltoa, ja nykyinen oikeistohallitus korostaa yksityisen terveydenhuollon tarvetta.
Tynkkynen näkee hallituksen uudessa Kela-korvausmallissa ristiriitaisuuksia.
– Mikä on hyvinvointialueiden kannuste parantaa hoitoonpääsyä, jos sanktiot eivät ole merkittäviä ja jos tiedetään, että ihmisillä on mahdollisuus hakea Kela-korvauksen turvin yksityissektorin vastaanottoa? Ajattelen, että tässä on ristiriitoja tavoitteiden ja esitettyjen keinojen suhteen, hän sanoo.
Hämäläinen muistuttaa, että kun laki hoitotakuusta on säädetty, hyvinvointialueille on osoitettu rahoitus hoitotakuun mahdollistamiseksi. Rahoituksen kohdennus jää hyvinvointialueen tehtäväksi.
– Jos hyvinvointialue ei muuten saavuta hoitotakuun edellyttämiä hoitoonpääsyaikoja, sitä varten on osoitettu Kela-korvauksen lisärahoitus, Hämäläinen sanoo.
Tynkkysen mukaan loppujen lopuksi kaikille on tärkeintä, että ihminen pääsee hoitoon. Malli, jolla hoito toteutetaan, jää toissijaiseksi.
– Mutta itse olen koko ajan sanonut sitä, että meidän pitäisi valita, mitä väylää haluamme nyt kulkea. Haluammeko me panostaa näihin hyvinvointialueisiin? Silloin mielestäni pitäisi pistää panokset sinne sen sijaan, että sivusta tuetaan toisentyyppistä palvelujen järjestämistapaa.
THL:n johtavan asiantuntijan Juha Koiviston mukaan hoitotakuu ei toteudu syyskuuhun mennessä.
– Ei ole minkäänlaisia merkkejä ilmoilla siitä, että hoitoonpääsy äkkiseltään paranisi. Lääkärien määrän lisääminen voi hetkellisesti parantaa tilannetta ja lyhentää jonoja, mutta rekrytointi vie aikaa, eikä se välttämättä ole riittävä ratkaisu pidemmän päälle. Tarvitaan perustavampaa toimintamallien muutosta, Koivisto kommentoi STT:lle.
Tynkkysen mielestä ei ole riittävää, että panostus kohdistuu pelkästään hoitoonpääsyyn.
– Kyllähän varmaan mitä vaan saadaan oikeastaan tapahtumaan, kun niin vaan päätetään. Kyse on sitten siitä, mitä muuta jää tekemättä, jos optimoidaan hoitoonpääsyä. Pullonkaula siirtyy muualle, esimerkiksi erikoissairaanhoitoon, Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mukaan hoitoonpääsyn lisäksi on tärkeää panostaa hoidon jatkuvuuteen.
– Jos pyritään siihen, että nopeasti ratkaistaan yksi ongelma hoitotakuun toteuttamiseksi, voi olla, että ihminen tulee takaisin vähän ajan päästä.
Tänä vuonna Suomessa noin neljä viidestä hoitoon hakeutuneesta on saanut hoitoa sairaanhoitajalta tai lääkäriltä kahdessa viikossa.
Lähimmäksi hoitotakuun vuorokausivaatimusta on vuositasolla päästy Kainuun ja Keski-Uusimaan hyvinvointialueilla. Keski-Uudellamaalla 96 prosenttia hoitoon hakeneista on saanut tänä vuonna hoitoa 14 vuorokaudessa.
Kauimmaksi 14 vuorokauden vaatimuksesta on tänä vuonna jääty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa vain kaksi kolmesta prosenttia pääsi hoitoon kahdessa viikossa. Tiedot selviävät THL:n hoitoonpääsyraportista.
Aluehallintovirastoalueittain hoitoonpääsyssä kestää Pohjois-Suomen avialueella. Sielläkin on tänä vuonna päässyt hoitoon kahdessa viikossa kaksi kolmesta. Aluehallintovirastot valvovat hyvinvointialueita ja terveydenhuollon toteutumista.
– Virkamiehenä en ota kantaa siihen, kuinka lainsäädäntö tulisi tehdä. Valvonnan viranomaisina valvomme, että voimassa olevia lakeja noudatetaan, kommentoi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston terveydenhuollon ylitarkastaja Harri Suhonen STT:lle.
Suhosen mukaan hyvinvointialueiden on määriteltävä itse käyttämänsä keinot, jotta ne pystyvät noudattamaan lain määrittelemiä enimmäisaikoja.
Nykyisen lain mukaan potilaan on päästävä kiireettömään hoitoon kolmessa kuukaudessa. Uuden hoitotakuun myötä potilaan on päästävä hoitoon joko lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattilaiselle 14 päivässä.
Hoitotakuu koskee perusterveydenhuoltoa, opiskelijaterveydenhuoltoa ja mielenterveyspalveluita. Suun terveydenhuollon hoitotakuun määräaika muuttuu kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus varmistaa hoitotakuun toteutumisen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että hallitus pyrkii toimillaan keventämään hyvinvointialueiden taakkaa ja purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja.