Ministeri toivotti vaelluskalat tervetulleiksi kutupuuhiin – uusi kalatie auttaa eväkkäitä mereltä Kymijoelle

Vaelluskalojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet parantuvat Kymijoella, kun Korkeakosken kalatie otettiin käyttöön maanantaina Kotkassa.

Kymmenkunta vuotta puuhattu kalatie on tärkein yksittäinen toimenpide hallituksen pyrkimyksessä elvyttää vaelluskalakantoja Kymijoella.

– Käynnistämme uuden vaiheen Kymijoen historiassa: vaelluskalat pääsevät jälleen pitkän tauon jälkeen omin avuin uimaan tärkeille lisääntymisalueilleen ylempänä joessa. Omasta ja hallituksen puolesta toivotan vaelluskalat sankoin joukoin tervetulleiksi kalatietä pitkin lisääntymisalueelle, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kuulutti painaessaan nappia, joka sai vedet virtaamaan kalatielle.

Korkeakosken kalatie on yksi maamme merkittävimmistä kalateistä. Kalatie muodostuu pituudeltaan 205-metrisestä betonikaukalosta, jossa on 52 väliseinin erotettua allasta. Putouskorkeus on 13 metriä.

Kalatie tarjoaa kaloille väylän Kolsin Voima Oy:n Korkeakosken voimalaitoksen ohittamiseen. Suurin osa kalatiestä perustettiin porattaville teräsputkipaaluille ja loput kallioon pultatuille anturoille.

Kalojen nousuhalukkuudesta Kymijoen lisääntymisalueelle riippuu ratkaisevasti kalatien tuoma hyöty. Onnistuessaan kalatie lisää niin Kymijoen kuin Suomenlahden kalakantoja.

Kalatie parantaa kalastuselinkeinon mahdollisuuksia ja vapaa-ajan kalastusta. Lisääntynyt kalakanta vahvistaa myös matkailuelinkeinoa.

– Kymijoella sekä Kotkan–Haminan seudun merialueella on hyvät lähtökohdat kehittyä merkittäväksi kansainvälisenkin kalastusmatkailun kohteeksi Helsingin ja Pietarin välillä, Tiilikainen arvioi.

Kymijoki on Suomen rikkaimpia kalalajeiltaan. Kun Suomessa on 38 jokivesikalalajia, Kymijoessa niistä on 34.

Kalatie on kalojen lisääntymisen edistämiseen luonnollisempi ja kestävämpi vaihtoehto kuin kalojen istuttaminen. Kymijoelle hanke merkitsee hyvään ekologiseen tilaan pyrkimistä. Alkuun kalakantojen lisäämistavoite vaatii kalastusrajoituksia.

– Lohi, taimen ja siika ovat kaloja, joiden odotetaan hyötyvän erityisesti kalatiestä. Vaelluskaloja on Kymijoella kaikkiaan seitsemän, muutkin kalat siis hyötyvät, Tiilikainen kertoi.

Kymijoesta saatiin menneinä vuosisatoina runsaita lohisaaliita. Kalastusoikeudet aiheuttivat kuitenkin riitoja ja hankaloittivat kalastusta. Kymijoen kalasaaliit alkoivat heiketä liiallisen patopyynnin vuoksi ja voimalaitosten rakentaminen tuhosi lopulta Kymijoen oman lohikannan 1940-luvulla.

Kymijoen veden laadun pahin alennustila oli 1960-luvulla. Kalojen istutukset aloitettiin 1979. Tuolloin jokeen istutettiin Pietarista tuotuja Neva-joen kantaa olevia poikasia.

Kalakannat kohenivat, mutta heikkenivät taas ilmeisesti ympäristösyistä 1990-luvulta alkaen tähän päivään saakka.

Tiukentuneiden ympäristösäädösten myötä joen vesi on puhdistunut eikä veden laatu ole enää este kalojen viihtyvyydelle.

Kymijoen ylempiin osiin Etelä-Kouvolaan on odotettavissa lähiaikoina kunnostusta kalojen lisääntymisalueilla. Joessa on yli 200 hehtaaria poikastuotantoaluetta. 

Hallitus aikoo sijoittaa vuoteen 2019 mennessä seitsemän miljoonaa euroa pilottihankkeisiin, joilla parannetaan kalojen luontaisia lisääntymismahdollisuuksia.

Parannuksia Kymijoen lisäksi on luvassa Kemijokeen, Ounasjokeen, Iijokeen, Oulujokeen, Lieksanjokeen, Pielisjokeen ja Hiitolanjokeen.