Ministeri Leppä varoittaa lyijyhaulien käytön terveysriskeistä MT:ssa – ”Jokaisen metsästävän pitäisi ottaa asia vakavasti”

Metsästys

Metsästystä harrastava eteläsavolainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo puhuneensa oman metsästysseuransa jäsenet luopumaan lyijystä kokonaan.

Hän sanoo toimivansa asiassa mielellään esimerkkinä, ja varoittaa myös muita metsästäjiä lyijyhaulien terveysriskeistä Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

– On tehty laajoja eurooppalaisia tutkimuksia lyijyn käytöstä metsästyksessä. Tutkimuksessa on esimerkiksi röntgenkuvattu saaliseläimiä ja osoitettu, että lyijy leviää yllättävän pitkälle kudoksissa, Leppä toteaa.

Leppä kertoo olleensa itsekin siinä uskossa, että lyijyjäämät lähtevät lihasta, kun ampumahaavan ympäriltä leikataan kunnon kimpale pois.

– Se ei riitäkään. Tutkimus osoittaa, että lyijy pirstoutuu hyvin pieniksi hiukkasiksi, jotka levittäytyvät yllättävän laajalle. Ja sillä on vaikutusta jo terveyteen.

Leppä muistuttaa MT:ssa, että lyijy on erityisen vaarallista lapsille ja raskaana oleville.

– Jokaisen metsästävän pitäisi ottaa asia vakavasti, jos on huolissaan omien lastensa terveydestä tai lapslykystään. Lyijy vaikeuttaa esimerkiksi raskaaksi tulemista.

Ministeri pitää tärkeänä, että tietoisuutta lyijyn terveysriskeistä parannetaan. Hän suosittelee vaihtamaan lyijyluodit korvaaviin materiaaleihin.

– Itse käytän hirven- ja peuranmetsästyksessä esimerkiksi lyijyttömiä laajenevia luoteja, jotka leviävät samalla tavalla osuessaan hirveen tai peuraan kuin lyijyluodit, ministeri kertoo.

EU:ssa selvitetään parhaillaan lyijyn käyttökieltoa, mutta Lepän mielestä lyijystä ei tarvitsisi luopua esimerkiksi rata-ammunnassa.

Lyijyä voi Lepän mukaan käyttää myös metsästettäessä pienriistaa kokovaippaluodilla tai pyydettäessä pienpetoja, joita ei ole tarkoitus syödä.

Eu­roo­pan ke­mi­kaa­li­vi­ras­ton mu­kaan tur­val­lis­ta ra­jaa lyi­jyn syön­nil­le ei ih­mis­ten koh­dal­la ole.

Esi­mer­kik­si Rans­kan ruo­ka­vi­ras­to suo­sit­te­lee, et­tä ai­kui­set söi­si­vät lyi­jy­am­muk­sel­la kaa­det­tua riis­taa kor­kein­taan kol­me ker­taa vuo­des­sa, ei­vät­kä ras­kaa­na ole­vat tai lap­set söi­si sitä lain­kaan.

Lyi­jy voi vai­kut­taa nais­ten he­del­mäl­li­syy­teen, si­ki­öi­hin ja rin­ta­mai­toon sekä las­ten her­mos­ton ke­hi­tyk­seen.

Ke­säl­lä 2013 Itä-Suo­men yli­o­pis­ton ja Evi­ran yh­teis­työ­nä aloi­te­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­tet­tiin, kuin­ka pal­jon lyi­jy­luo­dit nos­ta­vat hir­ven­li­han lyi­jy­pi­toi­suut­ta.

Tu­los­ten pe­rus­teel­la liha oli­si hy­lät­tä­vä vä­hin­tään 10 sent­ti­met­rin sä­teel­tä am­pu­ma­haa­vas­ta. Mut­ta jos luo­ti osuu esi­mer­kik­si luu­hun, se voi re­piä ku­dos­ta niin, et­tä ko­hon­nei­ta lyi­jy­pi­toi­suuk­sia voi löy­tyä jopa 45 sen­tin pääs­tä haa­vas­ta.

Tut­ki­muk­set lyi­jyn le­vi­ä­mi­ses­tä riis­ta­li­haan tu­li­vat met­säs­tä­jien laa­jaan tie­toi­suu­teen parin vuoden takaisilla valtakunnallisilla Riis­ta­päi­vil­lä.

– Se tuli yl­lä­tyk­se­nä, et­tä vaik­ka liha pois­tet­tai­siin am­pu­ma­haa­van ym­pä­ril­tä, huo­no­laa­tuis­ten lyi­jy­luo­tien pie­net par­tik­ke­lit voi­vat le­vi­tä ihan hän­tään saak­ka, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari totesi Suomenmaassa.